Fluke T130 -jännite/jatkuvuustesteri

Sain harrastuksiani sekä kaikenlaisia muita jännitemittauksiani silmällä pitäen hankittua omaan käyttööni Fluken T130 -jännite/jatkuvuustesterin, jota mainostetaan helppokäyttöiseksi ja luotettavaksi tuotteeksi.

Tuon ensimmäisen lupauksen kyseinen tuote lunasti heti kättelyssä ja luotettavalta ja varmatoimiselta se myös vaikuttaa.

Fluke T130

Minulla itselläni on suhteellisen paljon sellaisia harrastuskohteita, joissa olen matkan varrella tarvinnut erilaisia yleismittareita tai muuta jännitemittaukseen soveltuvaa laitetta, jolla siis tarkistaisin jännitteitä jostakin kohteesta (testailisin vikavirtasuojien toimintaa ja virittelisin autoihin kaikenlaisia lisä- ja hakuvaloja sekä muita heikkovirtapuolen juttuja elämää helpottamaan).

Aikoinaan sukulaisten traktoreita ja muita laitteita "tekohengittäessä" tai omia virityksiä ja/tai kytkentöjä tehdessä - on tarvittu paljon tällaisia mittailuja ja tarkastuksia. Yleensä esimerkiksi tikapuilla killuessa tai auton alla maatessa, se tavallisen yleismittarin mittariosa on hankala sijoittaa jonnekin se kun ei pysy missään ja on aina putoamassa mittauspäiden johtimien varaan.

Tietenkin asia olisi helpompi, jos sattuisi olemaan aina assistentti mukana ja apuna mittauksissa. Sellainen toinen henkilö, joka pitää mittaria, olisi hyvä, mutta aina ei tämäkään ole käyttökelpoinen ratkaisu. Moni osaa varmaan samaistua tähän tosiasiaan.

Tämä helppokäytöisyys ja käytännöllisyys on osattu ottaa Flukella huomioon suunittelutoiminnassa ja se näkyy Fluken T130:ssä. Laite sopii mainiosti käteen ja sillä saa tarkastettua jännitteen hienosti ja helposti.

Nyt kun noita samantapaisia mittauksia tulevaisuudessa tekee tuolla Fluken T130 -laitteella, niin asian pystyy suorittamaan helpommin ja molemmat kädet jäävät noiden "mittapäiden" pitelemiseen ja mittauskin onnistuu paremmin. Tuote on suunniteltu niin, että se telakoituna sopii helposti tavalliseen (SUKO) -pistorasiaan, joten sitäkin asiaa on mietitty.

Tarvitsin siis laitetta heti käytännön jutuissa samaisena päivänä, kun laitteen itselleni sain. Laitteesta oli siis heti hyötyä. Tästä on siis hyvä jatkaa!

Lisäksi olen jo mittaillut innokkaasti tuolla tuotteella kodissani olevien vikavirtasuojien toimintaa, jotta voisin olla varmempi niiden toimivuudesta ja lisäksi saisin kokemusta tuotteesta. Samalla tuli lapsille opetettua sähkön vaaratekijöitä ja valistettua jälkikasvua tiettyjen asioiden sallituista ja sallimattomista tekemisistä.

Fluke T130 on siis kaksinapainen jännite-/jatkuvuustesteri, joka kuuluu samaan testeriperheeseen kuin Fluken T90, T110 ja T150 -mallit. Tuon seuraavan linkin kautta Yleiselektroniikan sivuilta lisätietoa aiheeseen liittyen:

http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=2700&productID=23374&productCode=FLUKE+T130&brand=FLUKE&mainProductGroup=MITTAUS+JA+TESTAUS&subProductGroup=S%C3%84HK%C3%96TESTERIT

Laitteessa on suuret ja helppokäyttöiset painikkeet, kirkas taustavalo, summeri sekä fyysiset ilmaisimet, jotka auttavat mittarin oikeassa tulkinnassa.

Laite on lujatekoinen ja korkealaatuisen rakenteen ja suunnittelun huomaa heti, kun laitetteen saa käsiinsä. Laitteen luvataankin kestävän kovempaakin käyttöä (toivoa siis sopii, että se kestäisi minunkin käytössäni, vaikka tämän "testausinsinörtin" työtoverit usein sanovatkin, että laitteet ja sovellukset alkavat heti rikkua, kun allekirjoittanut tulee paikalle, liekö siinä perää?).

Pakkauslaatikko Fluke T130

Fluke T130 kuljetuskunnossa.

Laitteen ominaisuuksia ovat mm.

• Muotoon valettu kotelo, 
• normaalia paksumpi kulumisenilmaisimella varustettu johto, 
• vankkarakenteinen paristokotelo,
• kestävä mittapään suojus,
• ergonominen muotoilu, 
• helppo mittapään telakointi,
• soveltuu eri käyttökohteisiin ja työtapoihin.

Ominaisuuksia ja hyötyjä:

CAT IV 600 V, CAT III 690 V ja CAT IV 600 V -turvaluokitus (riippuen mallista)

Laitteessa on neljä (4) tapaa havaita AC ja DC-jännite:

• LED-ilmaisimesta, 
• LCD-näytöltä, 
• äänimerkkinä ja 
• värinänä (mallista riippuen).

Lisäksi laitteen ominaisuuksiin kuuluu:

• Taustavalaistu asteikko ja taustavalaistut ilmaisimet.
• Fyysinen palaute värähtelynä (T110, T130, T150 -malleissa).
• Äänimerkin saa myös pois esim. työskennellessä hiljaisissa paikoissa.
• Laite antaa valmistajan mukaan tiedon jo etukäteen paristojen loppumisesta, mutta testeri havaitsee kuitenkin jännitteen myös paristojen loputtua.
• Mittapäät on helppo ja turvallinen telakoida. Mittapäät ovat oikealla etäisyydellä Shuko-pistorasiaa varten.
• Laitteessa on kolmivaihejärjestelmien vaihejärjestysilmaisin.
• Laitteessa on vikavirtasuoja-toiminto, jonka avulla voidaan mitata L ja PE -koskettimien väliltä jännite ja kuormittaa sitä, jotta saadaan testattua vikavirtasuojan oikeanlainen ja toivottu toiminta.
• Näytön pito (T130, T150 -malleissa) kun painaa HOLD-painiketta lyhyesti.
• Sisäänrakennettu kohdevalo (T110, T130, T150 -malleissa), joka auttaa tietynlaisissa olosuhteissa työskennellessä.

Oma mielipide:

• Laite on helpompi käyttää vaikeissa paikoissa, kuin tavallinen yleismittari, koska pärjää kahdella kädellä (yleensä tarvitaan kaksi kättä mittajohtimiin ja mittariosa jää vaikeaksi sijoittaa mihinkään) tässä laitteessa  on sitäkin puolta ajateltu.
• Laite on tyylikkään näköinen ja helppokäyttöinen.
• Laite on jämäkän ja laadukkaan oloinen.
• Mikäli haluaa vastusmittauksia suorittaa, niin pitää valita Fluke T150-versio.
• Taskulamppu laitteessa on mielestäni hyvä ja käyttökelpoinen juttu. Automaattinen saammutus 30 sekunnin kuluttua säästää laitteen virtaa.
• Hold-tila on mielestäni myös hyvä ominaisuuus.
• Selkeät indikaatiot tärinä, ääni ja näyttöteksti sekä valot ovat hyviä juttuja.

Laite kuljatuskunnossa, mutta valo laitettuna päälle.

Päivityksiä aiheeseen liittyen tulossa jälleen, kun lisää käyttökokemuksia karttuu.

Kiitän lisäksi erikseen yhteistyöstä ja asioiden eteenpäin viennissä mukana olleita Fluke Finland:in sekä Yleiselektroniikka Oyj | YE International:n edustajia, jotka mahdollistivat laitteeseen tutustumisen ja sellaisen käyttöön ottamisen ja saamisen.

Ricoh Theta S

Ricoh Theta S ja suojapussukka

Sain muutama päivä sitten yhteistyötahona toimivalta Focus Nordicilta koekäyttööni Ricoh Theta S 360-kameran (https://theta360.com/en/about/theta/s.html) ja olen sitä sitten kuljettanut mukanani mm. synttärijuhlissa, teatterilla sekä muualla, missä olen ehtinyt.

Mielenkiintoiseksi asian ja tuotteen tekee se, että tuo mainittu 360-video on nyt saanut jalansijaa ja se on uutta ja erilaista ja siten kovin kiinnostavaa. Laitteella saa erilaisia kuvia ja itse olin positiiviesti yllättynyt sen käytön helppoudesta sekä sen kuvanlaadusta mm. hämärissä olosuhteissa. Hieno kapistus kaiken kaikkiaan!

Jo paketista otettaessa laite tuntui erittäin mielenkiintoiselta ja kädessä tuote tuntui miellyttävältä ja sitä oli heti pakko päästä kokeilemaan.

Ricoh Theta S sivusta (virta-, moodi- ja WLAN-näppäimet).

Asiasta mitään sen enempää tietämättä osasin sen laittaa päälle siitä oikean reunan nappulasta ja ottaa sillä muutamia kuvia ja jopa videota. Kaikenlaiset muut ominaisuudet ja "edut" ja suunnitteluinnovaatiot alkoivat selvitä minulle vasta, kun tutustuin laitteeseen paremmin ja kahlasin internetin ihmeellisessa maailmassa ja tutkin asiaa tarkemmin.

Laite pöydällä vaakatasossa (kuva kuitenkin kääntyy automaattisesti oikein päin).

Mikrofoni-aukot laitteen päällä.

Jalustakierre sekä HDMI-liitin ja USB-liitin laitteen pohjassa.

Plussia (Ricon Theta S):

• Laitteeseen on saatavilla ilmaisia Android- ja IOS-sovelluksia.
• Laite on pieni ja kevyt ja "huomaamaton".
• Laite kiinnittää paljon huomiota sivusta seuraajissa (sekä plussa, että miinus).
• Laitteen peruskäyttö on suhteellisen helppoa ja se on helppo opastaa tottumattomallekin.
• Juhlissa laitteella saa mielenkiintoisia ja erilaisia kuvakulmia siihen tavanomaiseen kuvaamiseen verrattuna. Eli pidän potentiaalisena hankinnan kohteena ko. tuotetta esim. omaan käyttöön.
• Laitteessa olevaan softaan tulee aina aika ajoin uusia ohjelmistopäivityksiä.
• Tietokoneen kanssa tuote toimii sujuvasti (Window 10).
• Live-streemaus mahdollisuuskin laitteella on, mutta sitä en kokeillut.

Miinuksia:

• Laitteessa on itsessään 8 Gb:n sisäinen kiinteä muisti - ei siis mahdollisuutta käyttää SD-/ tai mikro-SD-kortteja ja siten laite pitää tyhjentää tai maeteriaali siis siirtää välillä esim. tietokoneelle, joten pidempiaikaista tallentamista ei ole mahdollisuus keskytymättä tehdä. Tähän liittyy myös sisäinen ladattava virtalähde, joten senkin kestävyyttä pitää miettiä.
• Laitteen varaustila ei näy selkeästi suoraan laitteesta, mutta Android-app:n kautta kyllä.
• Laite on vaikea laittaa esim. pöydälle "tukevasti" makaamaan niin, että se ei keikahtaisi tai ilman, että koko ajan pelkää vaurioittavansa kalansilmälinssejä (onneksi on pehmeä suojapussi kuljetusta varten)
• Intervallikuvausta ei saa päälle ilman älypuhelinta tms. sovellusta (käsittääkseni ainakaan lennossa ilman älylaitesovelluksen olemassaoloa sen muuttaminen on mahdotonta) ja tämä kun helpottaisi paljon sellaisten kohteiden kuvaamista, joissa kohde on tärkein eikä halua itseään kuvaan näkyviin. Liekö tulevissa softapäivityksissä tämäkin ominaisuus tai sitten seuraavissa malleissa ja versioissa.
• Laitteeseen ei ole saatavilla ilmaista Windows Phone -sovellusta (Android- ja IOS-sovellukset kyllä).
• Laite kiinnittää paljon huomiota sivusta seuraajissa.
• 360-videoiden tekeminen katseltavaan muotoon on hieman työlästä ja aikaavievää, mutta onnistuu perusteet haltuunottamalla sitten suhteellisen helposti. Tosin erilaisia apuohjelmia pitää käyttää, jos videokuvamateriaalia käsitteleee ja leikkaa jollakin sellaisella ohjelmistolla, joka ei kirjoita 360-Meta-tietoja automaattisesti videomateriaaliin.
• Kaikki puhelimet ja selaimet eivät vielä nykyisin tue 360-videota, joten sen käyttämisessä on rajoituksensa, mutta kun ne tietää ja hyväksyy ja ottaa ne huomioon, niin asian asettamat rajoituksien kanssa pystyy elämään.
• Laitteen mukana tulleen ohjekirjan mukaan pystyy tekemään WLAN-määritykset yms. ja perustoimintaa testaamaan, mutta syvällisempi analyysi ja mm. videoiden käsittelyyn liittyvät jutut pitää opiskella verkosta. Onneksi on Youtube ja erilaiset muut foorumit sekä valmistajan kotisivut.

Ricoh Theta S pöydällä pystyssä.

Kiitos Focus Nordic:lle kun sain tuollaisen laitteen itselleni lainaksi ja kokeiltavakseni (koeponnistettavaksi, jotta tietäisin olisiko siitä konkreettista hyötyä harrastuspiireissä). Todettiin, että oli ja sitten toivotaankin, että joskus oma kuvausbudjetti antaisi mahdollisuuden hankkia tuollainen kapistus itselle pitkäaikaiseen käyttöön. Hyviä kuvauskohteita keksin jo nyt tuon koekäytön aikakan huiman paljon lisää.

Huomionarvoisena asiana pidän sitä, että uutena ja erilaisena laitteena sen tuoma lisäarvo, esimerkiksi syntymäpäiväjuhlissa, on suuri. Sillä nimittäin saa huimia ja mukaansatempaavia videoita ja still-kuvia erilaisista tilanteista esimerkiksi lahjojenjakamis- ja kakunleikkaustilaisuuksista. Sellaisia kuvakulmia, joita ei aikaisemmin tuolla tavalal ollut mahdollisuus käyttää. Sitä on jälkeenpäinkin niin kuin mukana tilaisuudessa ja se lisää "interaktiivisuutta" kuvien katselemisen aikana.

Lisätietoja (käyttökokemuksia ja mm. teknisiä tietoja, joita en tähän lähtenyt kopioimaan mistään) löytyy mm. Theta360 sivuilta.

@FocusNordicFin, #Focusnordic, #Theta360, #RicohImaging

META TargaPark rekisterikilpeen sijoitettava peruutustutka

Hankin otsikon mukaisen peruutustutkan, jotta voisin kokeilla olisiko tuollaisesta jälkiasennettavasta peruutustutkasta mitään havaittavaa hyötyä tälläiselle TeeSeItse-miehelle ja osaisinkohan sen itse asentaa autooni. Voin kertoa tässä vaiheessa, että osasin ja se sujui mielestäni yllättävän mallikkaasti.

Tässä muutamia juttuja matkan varrelta.

Rekisterikilven irrottaminen kuului työvaiheisiin ja sitten puskuriin porattiin pieni reikä. 

Asennusohjeitakin piti aina välillä lukea (suosittelen lukemaan ne etukäteen).

Rekisterikilven lukituspalikat olivat kiinni rekisterikilven takalevyssä, josta ne sitten sai irrotettua ja käyttöön.

Virran laitteelle otin oikeanpuoleiselta takavalolta, koska siellä johtimet olivat helpommin saatavilla.

Peruutusharjoittelua ja etäisyyksien testaamista.

Yhtenäinen piippaus alkoi kun olin päässyt tälle etäisyydelle pahvilaatikosta.

Mainos ja tarkempaa tietoa Meta TargaPart -tuotteesta mm. One-Pro:n sivuilla: http://www.one-pro.fi/tuotteet/rekisterikilpi_peruutustutka/index.html

Omia havaintoja:

• TeeSeItse-henkilö pystyy asentamaan tuotteen suhteellisen siististi ja helposti autoon.
• Laitteen kalibrointi ja testaaminen vie jonkin aikaa, mutta onnistuu itse tekemällä.
• Harjoittelu on sitten myös eräs vaihe, jota kannattaa kokeilla vaikka jonkun kaverin avustuksella.
• Kulmat jäävät pimentoon, koska antureita ei ole kulmissa, kuten monissa sellaisissa malleissa, joissa antureita olisi useampi. Pitänee joskus kokeilla sitten asentaa toiseen autoon vaikka toisenlainen laite ja vähän vertailla tuotteita keskenään.
• Paketissa ei ollut mukana reikäporaa, joten sellainen piti olla itsellä (onneksi sellainen löytyi omasta varastosta).
• Keskusyksikkö kannattaa sijoittaa siten, että säätöihin pääsee helposti käsiksi. 
• Summeri kannattaa asentaa siten, että se kuuluu hyvin sisätiloihin. Vaikka äänänsäätö laitteessa onkin, niin radion ollessa päällä ja auton ollessa käynnissä piippaus ei välttämättä kunnolla kuulu (tämä toki riippuu käyttäjän korvista).
• Testasin laitetta ensin ulkoisella virtalähteellä (pienellä 12 V:n lyijuhyyteläakulla, mutta koska siinä oli jatkuvasti virta päällä, niin auton ollessa parkissa läheltä kulkevat henkilöt saivat aikaiseksi piippauksia ja tämähän jos mikä aiheutti mielenkiintoisia pelästys- ja ihmetusefektejä paikalla olleissa henkilöissä).
• Peruutusvaloille kytkemällä tuotteen saa toimimaan kuten sen pitäisikin toimia.
• Lisäksi tuote on siisti ja suhteellisen huomaamaton asennukseltaan.
• Tuotteessa on riitävän pitkät johdot, mutta koska johtoja ei saa lyhennettyä, niin niiden sijoittamista pitää miettiä ja ne kannattaa suojata kunnolla.
• Olen saanut kahdenlaista tietoa tuotteen soveltuvuudesta etu-/taka-asennukseen, mutta se on vielä itseasiassa kokonaan selvittämättä lopullisesti, että voisiko samanlaisen tuotteen sijoittaa myös etu-tutkaksi. Toisaalta johtimien pituus voi vaikuttaa asiaan ja yleensä kenties etu-tutkan toimintaperiaate voi joiltakin osin erota takatutkasta, mutta pitääpä yrittää selvittää. Tai toisaalta voisi miettiä kokeilevansa eteen toisenmerkkisen / saman valmistajan erilaisen tutkan asentamista. 
• Itseäni kiehtoi tässä  nimenomaisessa tuotteessa se, että sen pystyisi asentmaan itse ja ilman näkyviä porauksia auton puskuriin, koska jos heti tai pidemmän testin jälkeen jälkeen tuote osoittautuisikin kannattamattomaksi, niin sen poistaminen ei olisi niin iso ongelma kuin perinteisen tutkan ja mikäli joskus haluaisi vaihtaa tutkan tyyppiä toisenlaiseksi, niin sekin onnistuisi.
• Laitoin itse hankkimani sulakkeenkin tuohon virransyöttöön. Sulaketta ei tullut mukana, joten sekin on eräs asia, joka pitää ainakin TeeSeItse-henkilön miettiä etukäteen.
• Verhoiluja joutui purkamaan jonkin verran, mutta se onnistui helpohmkosti.
• Loppukommentti: Mukava lisä turvallisuuteen, mutta pelkästään tähän illuusioon ei voi tuudittautua, joten kannattaa kuitenkin ajaa ja peruutella turvallisesti. Mukava lisäominaisuus autoon, jossa peruutustutkaa ei alkuperäisenä asennuksena ole.

Kiitos One-Pro:n edustajille ja paikallisille jälleenmyyjille konsultaatiosta ja nopeista vastauksista kysymyksiini.

WACOM-piirtopöytä

WACOM-piirtopöytä 

Wacom Intuos Pro Medium pen tablet -piirtopöytä

Sain ystävältäni taannoin muutamaksi päiväksi lainaan WACOM-piirtopöydän (Wacom Intuos Pro Medium pen -tabletin) ja kokeilin sitä mm. Photoshop CC:n kanssa ja laite toimi mielestäni oikein hyvin.

Sain laitteesta hyvän mielikuvan, kuten oli tarkoitus ja täten olen miettinyt, että selaisen hankkiminen itselle kiinnostaisi tulevaisuudessa hyvinkin paljon. Toki sille pitänee budjetoida rahaa jonkin verran, mutta onneksi piirtopöytiä on eri kokoisia ja hieman halvempia, kuin tuo minulla lainassa ollut (tuon lainassa olleen piirtopöydän hinta Suomalaisen liikkeen listoilla lienee 350-370 euron luokkaa). Pienemmän Wacomin pöydän saanee noin 100 euron hintaluokassa ja se voisi riittää omaan käyttöön
Pitääpä kysellä maahantuojalta ja/tai valmistajalta, että saisiko sellaisen pienemmänkin koekäyttöön jossakin vaiheessa, jotta se tukisi mahdollista ostopäätöstä positiiviseen suuntaan ja saisi näin ollen vartailupisteen tähän Pro-laitteeseen nähden.

Kokeilin siis tuota lainalaitetta myös muiden sovellusten kanssa ja omat lapsetkin tykkäsivät tuosta erilaisesta tekniikasta ja halusivat kovasti sillä piirtää. Menekkiä siis olisi, jos tuollainen joskus itselle tulisi hankittua.

Wacom Intuos Pro -piirtopöydän kynä

Plussaa:

• Tuote on mitä mainioin apu ja lapsetkin innostuivat piirtämään erilaisia juttuja tietokoneella.
• Lainaamassani Pro-mallin laitteessa oli langaton valmius oletuksena ja sitä pidin kohtuullisen tärkeänä.
• Nappulat olivat konfiguroitavissa ja niiden käyttöliittymä oli kohtuullisen selkeä alasvetovalikoineen.
• Laite tunnistaa myös painetasot, joten tätä tukevat piirtosoftat ja niiden ominaisuudet saa hyvin käyttöön ja tämä vastaavasti lisää monipuolisuuttaa ja antaa luovuudelle ihan toisenlaisen mahdollisuuden.
• Kynä oli mukava käteen ja vaihtopäitäkin oli tuotteen mukana (löytyivät kynätelineen sisältä).

Miinusta:

• Hinta on suhteellisen korkea, mikäli aktiivista käyttöä ei ole paljon (17,3" läppärin kokoinen, joskin hieman litteämpi).
• Laitteen koko on suhteellisen suuri, joten pöytäpinta-alaa vaaditaan.
• Tuote vaati ajuri-CD:n (joka oli onneksi mukana), vaikka ohjeissa mielestäni luki, että Windows 8.1 ei vaadi ajureita, koska verkossa oleva kone hakee automaattisesti ajurit netistä. Näin ei kuitenkaan käynyt automaattisesti ja vähän jumppaa vaati, että sain tuotteen pelaamaan toivotusti, mutta lopputulos oli kyllä kaiken vaivan arvoinen.

Päivityksiä tulee tähänkin mahdollisesti, mikäli muistuu mieleen jotakin olennaista ja mikäli joskus saisin lainaksi tai mahdollisesti hankkisin kenties vastaavanlaisen eri valmistajan tuotteen (vertailun vuoksi) tai juuri Wacomin tuotteen, mutta esimerkiksi tuollaisen pienemmän kokoluokan piirtopöydän.

Hyvää vuoden jatkoa kaikille teille!

Sevenoak Cam Stabilizer

Sevenoak Cam Stabilizer

Sevenoak Cam Stabilizer

Hankin taannoin kuvan mukaisen Sevenoak Cam Stabilizerin videokuvausjuttuja varten ja se on osoittautunut kohtuulliseksi laitteeksi GoPro:n kokoisten kameroiden ja vähän isompien kameroiden kanssa. Laite vakauttaa videokuvaa ja tuollaisena edullisena alle kahdeksankympin laitteena toimii oletetusti. Ihan vakaata kuvaa sillä ei saa, mutta steadycam sopii maksimissaan 1000 gramman kameroille ja sillä saa suhteellisen vakaata videokuvaa käsivaralta kuvattuna. Toki kalliimmissa laitteissa ja sähköisissä laitteissa vakautus on eri luokkaa, mutta kuluttajahintaluokan lisävarusteena tuote toimii mielestäni ihan hyvin. Muutama minuutti menee kameran ja stabilizerin tasapainon säätämiseen ja oikean kokoonpanon etsimiseen, joten sitä kannattaa harjoitella ennen kuvauskeikalle lähtemistä.

Toki oma järkkärini alkaa olla sitä luokkaa, että tuotteen kantavuus kyllä juuri ja juuri riittää, mutta eri asia on se, että saanko tuon tuotteen helposti säädettyä siten, että olisin tyytyväinen kuvan stabilointiin.

Yhtä kaikki tämä tuote tuo vakautta käsivaralta kuvaamiseen ja liikkumiseen kuvatessa, joten hinta-laatusuhde on kohdallaan.

Tee Se Itse -kokeilujakin olen tehnyt, mutta kyllä on myönnettävä, että nämä asiaan oikeasti suunnitellut ja erilaisen ja kattavamman tuotekehitysprosessin läpikäyneet tuotteet peittoavan Tee Se Itse -laitteeni mennen tullen.

Uskon, että tuote kulkee mukana monissa kuvauksissa tästä lähtien ja onko jo ollut pilkkireissulla ja ulkona mukana. Harjoittelemista tosin asian konnollinen suorittaminen vaatii, mutta "oppia ikä kaikki" sanotaan.

Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita. Mukavaa kevättä kaikille!

Vanhakin voi oppia uutta ja seikkailu kannattaa - aloittelijan selviytymisopas - laskettelun aloittaminen

Aloittelijan (lue tässä yhteydessä tumpelon) matka- / selviytymisopas lasketteluharrastuksen kokeilemiseen!

Etsiessä kokemuksia ja uusia tuulia itselle ja rakkaille lapsille, mitä sitä ei isä tekisi lastensa eteen ;)

Heittäydyimme tähän Extreme-kokeiluun ja siitä haluan vähän tällä kertaa kertoa loppukäyttäjän silmin...kirjoituksen lopussa kerään yhteen asioita, joita pitää tälläisen aloittelijan ottaa huomioon ja yritän avata sen, miten asiaan kannattaa valmistautua jos se suinkin on mahdollista...siitä se idea sitten lähti...

Lapset Saana 10v ja Joona 7v eivät ole käyneet laskettelemassa ja isänkin lasketteluharrastus kiteytyy yhteen - kahteen kertaan joskus tuolloin 80-luvulla Horhan laskettelurinteessä ja siellä pidetyssä laskettelukoulussa, joten murtomaasuksia ihmeellisempiä laitteita ei jalassa ole paljon pidetty tässä vuosien saatossa.

Aikoinaan harrastusinnon pilasi koulukiusaaminen ja koska minun piponi täyttäminen lumella laskettelukoulusta palattaessa ja bussia odotellessa ei kannustanut minua jatkamaan ja menemään uudelleen sellaiseen seuraan, jossa minua kiusattaisiin, niin se jäi sitten siihen. En siis mennyt sitten uudelleen toista kertaa kiusattavaksi - vaan opin kerrasta, vaikka näin jälkikäteen sen kiusaajan olisi kuulunut lopettaa...ei minun. Siksi tämän asian tiimoilta palasi kipeitäkin muistoja mieleeni noilta takavuosilta. Kaikki lähti siis siitä, että omat lapset innokkaasti halusivat kokeilla jotakin uutta ja pyysivät minua viemään heitä laskettelemaan (mitä ihmettä, miten tämä voidaan suorittaa - apua).

En tiedä mitään tästä laskettelu asiasta - en osaa omia lapsiani opettaa, joten miten toimin? Tietenkin Googlaan ja katson videoita ja kuvia lähellä olevien laskettelukeskusten sivuilta...ei helpota tuskaa lainkaan...koska siellä pienetkin ihmiset laskevat todella lujaa ja hienosti isoja mäkiä alas...kukaan ei kerro, että tuonne meneminen ei heti aluksi tarkoita laskemista hallitsemattomasti tuosta isoimmasta ja hienoimmasta mäestä. Laskettelukoulu aloitetaan turvallisesti ensin lastenmäestä ja seurataan ammattilaisen ohjeta. Tämän tiedän siis nyt ja siksi haluan sen jakaa kaikille kiinnostuneille, jotta mahdollisesti joku saa intoa ja uskallusta tehdä samoin, kannattaa tosiaan!

Mikäli olisin tiennyt nämä asiat etukäteen selkeämmin, niin uskallus olisi ollut erilainen. Siksi päätin kirjoittaa tämän loppukäyttäjäkokemuksen auttamaan henkilöitä, jotka painivat saman asian kanssa, Esimerkiksi nuorisolle tueksi, joka kenties miettii, että voisiko uskaltaa ehdottaa omille vanhemmilleen tai kummeilleen, että veisivätkö he heidät laskettelukouluun oppimaan uutta ja tutustumaan hienoon harrastukseen. Vastaus on, että kyllä uskaltaa ehdottaa ja se siis kannattaa!

Yhteydenotto laskettelukekukseen ja yksityistunnin varaaminen

Teknisenä kaverina otinkin siis yhteyttä sähköpostilla lähirinteeseen ja konsultoin siis Ellivuori Ski Centierin  asiakaspalvelijoita.

Sovittiin sitten "räätälöidyn" kokemuspaketin hankkimisesta ja siitä se jännitys sitten alkoi - mihinkähän sitä on menossa ja mihin on lupautunut. Näin jälkikäteen mietin, että minulle itselleni olisi ollut hyötyä nähdä vähän millaisissa olosuhteissa hiihtokoulua pidettäisiin ja miten kaikki alkaa ja siksi tässä vähän kuvaa ja videota tilanteista. Muille tueksi ja neuvoksi. Tämä on yksi tapaus ja sitä voi varioida ja miettiä ratkaisuja omaan käyttöön sopiviksi.

Vastaanottaesani Ski Centerin edustajalta puhelun 21.2.2016 aamupäivällä alkoi pikkuhiljaa tuntua siltä, että asia etenee, mutta olinko valmis tähän ja olinko valmis koko juttuun...katsoessani Ellivuoren sivuilta videoita alkoi päätä huimata ja ajattelin, että onhan siellä onneksi ne lastenrinteet ja pulkkamäkikin...no ei kun härkää sarvista ja eteenpäin sanoi mummo lumessa.

Vähän lisätietoa hinnoista 

Välinevuokra arki-iltaisin ma-pe klo 16 - 20 aikuiset 17 € ja alle 12v ja eläkeläiset 12 € (tarkistettu 23.2.2016 Ski Centerin sivuilta).

Hissiliput arki-iltaisin ma-pe klo 16 - 20 aikuiset 17 € ja alle 12v ja eläkeläiset 12 €, mutta alkuunhan Ellivuoren Ski Centerissä pärjää välinevuokralla, koska lasten rinne on aloittelijoille ihan riittävä ja sen hissit ovat ilmaiset.

Mikäli menee isoihin rinteisiin, niin pitää hankkia sellainen elektroninen Ski Data -hissilippujärjestelmään sopiva Ski Data -kortti (hintaan 6 euroa). Tälle samalle kortille voi sitten Suomessa ladata hissilippuja useimmissa hiihtokeskuksissa. Kortti käy myös Ruotsissa, Norjassa ja useimmissa muissa Euroopan maissa. Jatkossa Ski Data -kortteihin voi ladata lasketteluaikaa myös suoraan internetistä. Ellivuoressa voi ladata hissilippuja myös muista keskuksista ostettuihin Ski Data kortteihin! Tästä listätietoa Ski Ellivuoren sivuilta: http://www.ellivuori.fi/skicenter/hinnastojaaukiolot/hissiliput.

Olimme sopineet aloittavamme klo 16.00 välinevuokraamisella tiistaina 23.2.2016 ja sinne suuntasimme innokkaana, mutta jännitystä tuntien lasten kanssa. Päätin ottaa isomman määrän kuvauskalustoa, kuin mitä alunperin ajattelin (ja vaimon kuvaajaksi), jotta saisin kenties dokumentoitua asian suorituksen jälkipolville ja muille tälläisestä harrastuksesta ja sen kokeilemisesta kiinnostuneille kanssaihmisille ja sellaisille, jotka miettivät, että uskaltaisivatko lähteä nollasta...voin vakuuttaa, että hauskaa se on ja onnistuu minultakin ja lapset 10v ja 7v oppivat hekin (itse asiassa nopeammin kuin minä), vaimoni sanoikin, että ikä tekee tehtävänsi - liekö mitä sillä tarkoitti, mutta ei takerruta nyt siihen.

Ellivuoreen saapuminen ja välinevuokraus

Saavuimme kohteeseen siis noin klo 15.45 ja otin videokameran esille ja kuvasin vähän täytevideota mahdollista koostamista silmällä pitäen ja heti sen jälkeen suuntasimme opasteiden mukaan parkkialueella ja sieltä jälleen kohti välinevuokraamoa.

Vuokraamon tilat

Monojen sovittamista lasten jalkoihin (kaikki oli uutta ja ihmeellistä)

Meitä palveli välinevuokraamossa heti kättelyssä erittäin ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta ja tilanne oli kokonaisuudessaan erittäin mukava, vaikka ollaankin keskellä sesonkiaikaa ja ihmisiä oli paljon. Opin, että suksia vuokraamaan tullessaan on hyvä tietää oma ja mukana olevien lasten kengän koot ja pituus sekä paino (seuraavalla kertaa osaan toimia tämänkin suhteen peremmin). Painoa ei kannata valehdella paljon suuntaan taikka toiseen, koska sillä on tärkeä merkitys siteiden säätämisessä, jotta siteiden turvamekanismi toimisi oikein kaatumistilanteessa. Eli tämä on väärä kohta kaunistella painoaan suuntaan taikka toiseen, vaikka tiskin takana olevalle hyväkuntoiselle ja filmaattiselle henkilölle haluaisi esittää muunneltua totuutta.

Jo aluksi ennen laskettelemaan lähtemistämme olin siis päättänyt, että osallistuisimme aloittelijoina sellaiselle hiihtokoulun yksitystunnille ja halusimme osaavan opettajan, joka aloittaisi kouluttamisemme ihan perusohjeista ja pystyssä pysymisestä alkaen. Tämä yksityistunti oli ennakkoon varattuna  tiistaille viidestä eteenpäin ja suosittelen sitä kaikille vasta-alkajille ja aloittelijoille alkuun pääsemiseksi. Lapset (ja minä itsekin) pääsivät hyvin alkuun, vaikka lähtötaso oli nolla ja saimme uskallista ja oppi jo tuon ensimmäisen kerran jälkeen niin paljon, että pystyimmme tuon hiihtokoulurupeaman jälkeen jatkamaan laskettelemisen harjoittelemista omatoimisesti lastenrinteessä aina rinteen kiinni menemiseen saakka.

Olen antanut itseni ymmärtää, että tämän jälkeen voisi harjoitella omatoimisesti lisää muutamia kertoja ja sen jälkeen jälleen kannattaisi osallistua hiihtokouluun, joko yksityistunneille tai sitten ryhmäopetukseen, jotta ammattilaiset voisivat antaa vinekkejä ja korjata mahdollisesti vääriä käsityksiä tai tapoja - ihan niin kuin autokoulussa kakkosvaiheessa muistaakseni kommentoitiin ajoasennosta ja muista iskostuneista epäilyttävistä tavoista.

Alunperin jo Ski Centerin edustajan kanssa asiasta puhelimessa puhuessani ja asiaa ihmetellessänin minulle mainittiin, että hiihtokoulu pidetään tuolla lastenrinteessä ja yksityistunti aloitetaan kunkin henkilön mukaisesta tilanteesta (tämä oli hyvä, koska ainakin meidän perhe oli ihan aloittelijoita kaikki ja meille kolmelle tuo osaava opettaja osasi antaa yksilöllisiä ja omaan oppimiskykyyn mukautettuja neuvoja eteenpäin pääsemiseksi, mikä oli olennaista uuden oppimisen kanalta). Koulutuksessa ei tullut mitään ylimääräistä, koska liiallinen informaatio saattaa tukkeuttaa vastaanottimet, mikä tässä tapauksessa olisi ollut hiihtokoululainen ja se ei olisi viennyt asiaa lainkaan toivotusti eteenpäin.

Myös hiihtokoulusta saa lisätietoa tuolta Ellivuori Ski Centerin internet-sivuilta (http://www.ellivuori.fi/skicenter/hinnastojaaukiolot/hiihtokoulu). Yksityistunnin hinta on 40 € tuosta 50 minuutin hiihtokoulutunnista ja vastaavasti 80 € tuosta 100 minuutin hiihtokoulutunnista (lisähenkilö on 15€ / henkilö lisää). Suosittelen tälläisille ihan vasta-alkajille 1 aikuinen 2 lasta (omakohtaisen kokemuksen perusteella) tuota 100 minuutin hiihtokoulua varsinkin, jos opetettavia sattuu olemaan kolme, eli tässä tapauksessa kaikki samassa perheessa hiihtokouluun osalllistujat (kuten meillä oli). Smartum-liikuntasetelit käyvät maksuvälineenä kohteessa.

Tämän lisäksi on Ellivuori Ski Centerissä tarjolla myös ryhmätunteja ja tällöin ryhmissä voi olla 4-8 henkilöä. Ryhmätunnin hinta on 50 min / 80 € ja 100 minuuttia / 120€. Hiihtokoulun aukioloajat viikonloppuisin ja loma-aikoina klo 10 - 17. Arkisin sopimuksen mukaan. Hiihtolomilla ja sesonkiaikoina, sekä sopimuksesta tarjolla myös muita kursseja.

Tässä jo kuva lastenrinteen huipulta kun laskettelu alkoi sujua

Muutamia perusohjeita

1. Varaa vuokravälineet etukäteen (ainakin isommalle porukalle ja sesonkiaikana)
2. Varaa hiihtokoulu tunti etukäteen
3. Muista henkilökohtaiset vakuutukset
4. Lähde ennakkoluulottomasti kohti uutta jännittävää seikkailua ja tutustu rinteen sääntöihin ennen rinteeseen menoa
5. Saavu paikalle, vaikka jännittäisi ja ota kaikki oppi, jota on tarjolla (kysyvä ei tieltä eksy pitää paikkansa myös tässä asiassa)
6. Ilmoittaudu välinevuokraamoon ja täytä vuokrauspaperit (täällä kysytään kengänkoko, pituus, paino) ja jos ensikertalainen miettii, että kannattaako se paino nyt sanoa rehellisesti sille palvelutiskin takana olevalle vuokraamon edustajalle, niin kannattaa, koska suksien siteet säädetään painon mukaan avautumaan vaaratilanteessa.
7. Harjoittele, harjoittele, nouse ylös jos ja kun kaadut (ylösnouseminen ei muuten ole suksen jalassa mikään helppo juttu) ja sen jälkeen harjoittele lisää
8. Palauta välineet vuokraamoon 
9. Palaa uudelleen rinteeseen ja harjoittele lisää ;)
10. Muista, että jos puntti tuntuu ikävältä alusta asti monossa ja painaa säärtä, niin se kannattaa korjata mahdollisimman pian...näin välttyy seuraavan päivän tuskalta...ja laskeminen on entistä mukavampaa!
11. Muista jälkihuolto ja tankkaus
12. Kysy rohkeasti lisää laskettelukeskuksen edustajilta he vastaavat mielellään ja ovat siellä sitä varten!

Varusteita valmiina seuraavanaamun koululaisryhmille 

Itse henkilökohtaisesti nautin suunnattomasti ja lapset olivat erittäin otettuja päästessään tälläisen kokemuksen pariin. Lapset kysyivät heti, että koska mennään seuraavan kerran...tai siis itse asiassa esittävät asian siten, että ensiviikolla mennään sitten uudelleen ja tämä on ihmeellistä meidän lasten suusta. Pitää siis jatkaa hyvin alkanutta harrastusta.

Itsekin sain takavuosien noin kolmenkymmenen vuoden takaiset pelot ja peikot karistettua ja harmittelin jo, että miksi en aikaisemmin aloittanut uudelleen, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan ;)

Todella hienoa, jos olet jaksanut lukea tähän asti. Toivottavasti tästä kirjoituksesta on jotakin hyötyä jollekin ja sen perusteella pääsee kokeilemaan hienoa lajia, joko nuoret tai vähän varttuneempi sakki. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa hyvä uusi harrastus!

Pitäkäähän järki ja kypärä päässä ja turvallia laskuja kaikille! Ei sitten hullutella! "Muista se auraus!"

Tee Se Itse -valopöytä (kokeilu)

Tee Se Itse -projekti (valopöytä) 

Kokeilin tällä kertaa tarpeen konkretisoiduttua ja valopöytien hintoja tutkiessani tehdä itse kokeeksi itselleni sellaisen. Prototyyppi oli toimiva, mutta aika karu kuitenkin. Toisaalta onhan tekijänsäkin tällainen, joten samaa sarjaa ollaa. Jos sitten joskus saisi tehtyä uuden ja paremman kun en ensin testannut tätä ja kerännyt kokemuksia ja miettinyt käytännössä, miten sitä voisi parantaa.

Suunnittelulähtökohtina oli se, että runko pitäisi saada helposti kasaan, jotta sen kuljettaminen ja säilyttäminen olisi mahdollista. Tämän takia päädyin suunnittelemaan saranoilla toimivan kokoontaittamisen. Tämä toteutus säästäisi sitten aikaa ja vaivaa ja tilaa myöhemmässä käytön vaiheessa tai niin ainakin alussa suunnittelin.

Tämä oli aluksi raaka kokeilu ja sen yhteydessä jouduin tekemään paljon kompromisseja, mutta sain koeponnistettua tapaa ja perusjuttuja, jotka siis osoittautuivat suhteellisen toimiviksi. Seuraavaksi pitänee joskus ehtiä vähän korjailemaan suunnittelussa tulleita virheitä ja parantelemaan konseptia.

Tässä yksi kuva tekeleestä:

Periaatekuva puurunkoisesta kokonaisuudesta

Tarkempaa tietoa rakennelmasta:

• Läpiammuttavana levynä toimii Bauhausista saatava 3mm paksu Extrupor-levy ja sen alla on 50x75 cm kokoinen 5mm paksu ja väritön Polykarbonaatti-levy (pleksi).
• Runko on osaltaan 30 x 30 mm:n höylättyä puutavaraa ja osaltaan 20 x 20 mm:n höylättyä listaa.
• Muutama nivel-sarana ja pieniä puuruuveja.
• yms. kotoa löytyviä juttuja.

Omia mietteitä tästä D.I.Y -projektista:

• Haastavaakin tämä oli, mutta mukavaa vaihtelua ja pikaisella kokeilulla pöytä lunasti paikkansa lisävälineenä näissä esineiden "syväys-jutuissa". 
• Plussaa annan itselleni siitä, että laitteesta tuli kokoontaitettava saranatoteutuksen ansiosta.
• Kehittämistäkin huomasin ja tekemiseen liittyven oli vähän haasteita, koska mm. pylväsporakoneeni on kaverilla lainassa ;) - seuraavaa juttua rakentamaan alkaessa rakennuspaikka ja välineet pitäisi saattaa parempaan kuntoon. 
• Hankkimani lisävalaistus (juttua tässä blogissa edellisissä kirjoituksissa) eli manuaalisalamat pystyn kiinnittämään sopivasti vaakarimoihin tai sitten valaisinjalustalle valopöydän taakse (jos takaan on riittävästi tilaa huoneessa, jossa kuvataan).

Tästä on hyvä jatkaa suunnittelua ja kokeilemista kevättä kohti mentäessä!