WACOM-piirtopöytä

WACOM-piirtopöytä 

Wacom Intuos Pro Medium pen tablet -piirtopöytä

Sain ystävältäni taannoin muutamaksi päiväksi lainaan WACOM-piirtopöydän (Wacom Intuos Pro Medium pen -tabletin) ja kokeilin sitä mm. Photoshop CC:n kanssa ja laite toimi mielestäni oikein hyvin.

Sain laitteesta hyvän mielikuvan, kuten oli tarkoitus ja täten olen miettinyt, että selaisen hankkiminen itselle kiinnostaisi tulevaisuudessa hyvinkin paljon. Toki sille pitänee budjetoida rahaa jonkin verran, mutta onneksi piirtopöytiä on eri kokoisia ja hieman halvempia, kuin tuo minulla lainassa ollut (tuon lainassa olleen piirtopöydän hinta Suomalaisen liikkeen listoilla lienee 350-370 euron luokkaa). Pienemmän Wacomin pöydän saanee noin 100 euron hintaluokassa ja se voisi riittää omaan käyttöön
Pitääpä kysellä maahantuojalta ja/tai valmistajalta, että saisiko sellaisen pienemmänkin koekäyttöön jossakin vaiheessa, jotta se tukisi mahdollista ostopäätöstä positiiviseen suuntaan ja saisi näin ollen vartailupisteen tähän Pro-laitteeseen nähden.

Kokeilin siis tuota lainalaitetta myös muiden sovellusten kanssa ja omat lapsetkin tykkäsivät tuosta erilaisesta tekniikasta ja halusivat kovasti sillä piirtää. Menekkiä siis olisi, jos tuollainen joskus itselle tulisi hankittua.

Wacom Intuos Pro -piirtopöydän kynä

Plussaa:

• Tuote on mitä mainioin apu ja lapsetkin innostuivat piirtämään erilaisia juttuja tietokoneella.
• Lainaamassani Pro-mallin laitteessa oli langaton valmius oletuksena ja sitä pidin kohtuullisen tärkeänä.
• Nappulat olivat konfiguroitavissa ja niiden käyttöliittymä oli kohtuullisen selkeä alasvetovalikoineen.
• Laite tunnistaa myös painetasot, joten tätä tukevat piirtosoftat ja niiden ominaisuudet saa hyvin käyttöön ja tämä vastaavasti lisää monipuolisuuttaa ja antaa luovuudelle ihan toisenlaisen mahdollisuuden.
• Kynä oli mukava käteen ja vaihtopäitäkin oli tuotteen mukana (löytyivät kynätelineen sisältä).

Miinusta:

• Hinta on suhteellisen korkea, mikäli aktiivista käyttöä ei ole paljon (17,3" läppärin kokoinen, joskin hieman litteämpi).
• Laitteen koko on suhteellisen suuri, joten pöytäpinta-alaa vaaditaan.
• Tuote vaati ajuri-CD:n (joka oli onneksi mukana), vaikka ohjeissa mielestäni luki, että Windows 8.1 ei vaadi ajureita, koska verkossa oleva kone hakee automaattisesti ajurit netistä. Näin ei kuitenkaan käynyt automaattisesti ja vähän jumppaa vaati, että sain tuotteen pelaamaan toivotusti, mutta lopputulos oli kyllä kaiken vaivan arvoinen.

Päivityksiä tulee tähänkin mahdollisesti, mikäli muistuu mieleen jotakin olennaista ja mikäli joskus saisin lainaksi tai mahdollisesti hankkisin kenties vastaavanlaisen eri valmistajan tuotteen (vertailun vuoksi) tai juuri Wacomin tuotteen, mutta esimerkiksi tuollaisen pienemmän kokoluokan piirtopöydän.

Hyvää vuoden jatkoa kaikille teille!

Sevenoak Cam Stabilizer

Sevenoak Cam Stabilizer

Sevenoak Cam Stabilizer

Hankin taannoin kuvan mukaisen Sevenoak Cam Stabilizerin videokuvausjuttuja varten ja se on osoittautunut kohtuulliseksi laitteeksi GoPro:n kokoisten kameroiden ja vähän isompien kameroiden kanssa. Laite vakauttaa videokuvaa ja tuollaisena edullisena alle kahdeksankympin laitteena toimii oletetusti. Ihan vakaata kuvaa sillä ei saa, mutta steadycam sopii maksimissaan 1000 gramman kameroille ja sillä saa suhteellisen vakaata videokuvaa käsivaralta kuvattuna. Toki kalliimmissa laitteissa ja sähköisissä laitteissa vakautus on eri luokkaa, mutta kuluttajahintaluokan lisävarusteena tuote toimii mielestäni ihan hyvin. Muutama minuutti menee kameran ja stabilizerin tasapainon säätämiseen ja oikean kokoonpanon etsimiseen, joten sitä kannattaa harjoitella ennen kuvauskeikalle lähtemistä.

Toki oma järkkärini alkaa olla sitä luokkaa, että tuotteen kantavuus kyllä juuri ja juuri riittää, mutta eri asia on se, että saanko tuon tuotteen helposti säädettyä siten, että olisin tyytyväinen kuvan stabilointiin.

Yhtä kaikki tämä tuote tuo vakautta käsivaralta kuvaamiseen ja liikkumiseen kuvatessa, joten hinta-laatusuhde on kohdallaan.

Tee Se Itse -kokeilujakin olen tehnyt, mutta kyllä on myönnettävä, että nämä asiaan oikeasti suunnitellut ja erilaisen ja kattavamman tuotekehitysprosessin läpikäyneet tuotteet peittoavan Tee Se Itse -laitteeni mennen tullen.

Uskon, että tuote kulkee mukana monissa kuvauksissa tästä lähtien ja onko jo ollut pilkkireissulla ja ulkona mukana. Harjoittelemista tosin asian konnollinen suorittaminen vaatii, mutta "oppia ikä kaikki" sanotaan.

Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita. Mukavaa kevättä kaikille!

Vanhakin voi oppia uutta ja seikkailu kannattaa - aloittelijan selviytymisopas - laskettelun aloittaminen

Aloittelijan (lue tässä yhteydessä tumpelon) matka- / selviytymisopas lasketteluharrastuksen kokeilemiseen!

Etsiessä kokemuksia ja uusia tuulia itselle ja rakkaille lapsille, mitä sitä ei isä tekisi lastensa eteen ;)

Heittäydyimme tähän Extreme-kokeiluun ja siitä haluan vähän tällä kertaa kertoa loppukäyttäjän silmin...kirjoituksen lopussa kerään yhteen asioita, joita pitää tälläisen aloittelijan ottaa huomioon ja yritän avata sen, miten asiaan kannattaa valmistautua jos se suinkin on mahdollista...siitä se idea sitten lähti...

Lapset Saana 10v ja Joona 7v eivät ole käyneet laskettelemassa ja isänkin lasketteluharrastus kiteytyy yhteen - kahteen kertaan joskus tuolloin 80-luvulla Horhan laskettelurinteessä ja siellä pidetyssä laskettelukoulussa, joten murtomaasuksia ihmeellisempiä laitteita ei jalassa ole paljon pidetty tässä vuosien saatossa.

Aikoinaan harrastusinnon pilasi koulukiusaaminen ja koska minun piponi täyttäminen lumella laskettelukoulusta palattaessa ja bussia odotellessa ei kannustanut minua jatkamaan ja menemään uudelleen sellaiseen seuraan, jossa minua kiusattaisiin, niin se jäi sitten siihen. En siis mennyt sitten uudelleen toista kertaa kiusattavaksi - vaan opin kerrasta, vaikka näin jälkikäteen sen kiusaajan olisi kuulunut lopettaa...ei minun. Siksi tämän asian tiimoilta palasi kipeitäkin muistoja mieleeni noilta takavuosilta. Kaikki lähti siis siitä, että omat lapset innokkaasti halusivat kokeilla jotakin uutta ja pyysivät minua viemään heitä laskettelemaan (mitä ihmettä, miten tämä voidaan suorittaa - apua).

En tiedä mitään tästä laskettelu asiasta - en osaa omia lapsiani opettaa, joten miten toimin? Tietenkin Googlaan ja katson videoita ja kuvia lähellä olevien laskettelukeskusten sivuilta...ei helpota tuskaa lainkaan...koska siellä pienetkin ihmiset laskevat todella lujaa ja hienosti isoja mäkiä alas...kukaan ei kerro, että tuonne meneminen ei heti aluksi tarkoita laskemista hallitsemattomasti tuosta isoimmasta ja hienoimmasta mäestä. Laskettelukoulu aloitetaan turvallisesti ensin lastenmäestä ja seurataan ammattilaisen ohjeta. Tämän tiedän siis nyt ja siksi haluan sen jakaa kaikille kiinnostuneille, jotta mahdollisesti joku saa intoa ja uskallusta tehdä samoin, kannattaa tosiaan!

Mikäli olisin tiennyt nämä asiat etukäteen selkeämmin, niin uskallus olisi ollut erilainen. Siksi päätin kirjoittaa tämän loppukäyttäjäkokemuksen auttamaan henkilöitä, jotka painivat saman asian kanssa, Esimerkiksi nuorisolle tueksi, joka kenties miettii, että voisiko uskaltaa ehdottaa omille vanhemmilleen tai kummeilleen, että veisivätkö he heidät laskettelukouluun oppimaan uutta ja tutustumaan hienoon harrastukseen. Vastaus on, että kyllä uskaltaa ehdottaa ja se siis kannattaa!

Yhteydenotto laskettelukekukseen ja yksityistunnin varaaminen

Teknisenä kaverina otinkin siis yhteyttä sähköpostilla lähirinteeseen ja konsultoin siis Ellivuori Ski Centierin  asiakaspalvelijoita.

Sovittiin sitten "räätälöidyn" kokemuspaketin hankkimisesta ja siitä se jännitys sitten alkoi - mihinkähän sitä on menossa ja mihin on lupautunut. Näin jälkikäteen mietin, että minulle itselleni olisi ollut hyötyä nähdä vähän millaisissa olosuhteissa hiihtokoulua pidettäisiin ja miten kaikki alkaa ja siksi tässä vähän kuvaa ja videota tilanteista. Muille tueksi ja neuvoksi. Tämä on yksi tapaus ja sitä voi varioida ja miettiä ratkaisuja omaan käyttöön sopiviksi.

Vastaanottaesani Ski Centerin edustajalta puhelun 21.2.2016 aamupäivällä alkoi pikkuhiljaa tuntua siltä, että asia etenee, mutta olinko valmis tähän ja olinko valmis koko juttuun...katsoessani Ellivuoren sivuilta videoita alkoi päätä huimata ja ajattelin, että onhan siellä onneksi ne lastenrinteet ja pulkkamäkikin...no ei kun härkää sarvista ja eteenpäin sanoi mummo lumessa.

Vähän lisätietoa hinnoista 

Välinevuokra arki-iltaisin ma-pe klo 16 - 20 aikuiset 17 € ja alle 12v ja eläkeläiset 12 € (tarkistettu 23.2.2016 Ski Centerin sivuilta).

Hissiliput arki-iltaisin ma-pe klo 16 - 20 aikuiset 17 € ja alle 12v ja eläkeläiset 12 €, mutta alkuunhan Ellivuoren Ski Centerissä pärjää välinevuokralla, koska lasten rinne on aloittelijoille ihan riittävä ja sen hissit ovat ilmaiset.

Mikäli menee isoihin rinteisiin, niin pitää hankkia sellainen elektroninen Ski Data -hissilippujärjestelmään sopiva Ski Data -kortti (hintaan 6 euroa). Tälle samalle kortille voi sitten Suomessa ladata hissilippuja useimmissa hiihtokeskuksissa. Kortti käy myös Ruotsissa, Norjassa ja useimmissa muissa Euroopan maissa. Jatkossa Ski Data -kortteihin voi ladata lasketteluaikaa myös suoraan internetistä. Ellivuoressa voi ladata hissilippuja myös muista keskuksista ostettuihin Ski Data kortteihin! Tästä listätietoa Ski Ellivuoren sivuilta: http://www.ellivuori.fi/skicenter/hinnastojaaukiolot/hissiliput.

Olimme sopineet aloittavamme klo 16.00 välinevuokraamisella tiistaina 23.2.2016 ja sinne suuntasimme innokkaana, mutta jännitystä tuntien lasten kanssa. Päätin ottaa isomman määrän kuvauskalustoa, kuin mitä alunperin ajattelin (ja vaimon kuvaajaksi), jotta saisin kenties dokumentoitua asian suorituksen jälkipolville ja muille tälläisestä harrastuksesta ja sen kokeilemisesta kiinnostuneille kanssaihmisille ja sellaisille, jotka miettivät, että uskaltaisivatko lähteä nollasta...voin vakuuttaa, että hauskaa se on ja onnistuu minultakin ja lapset 10v ja 7v oppivat hekin (itse asiassa nopeammin kuin minä), vaimoni sanoikin, että ikä tekee tehtävänsi - liekö mitä sillä tarkoitti, mutta ei takerruta nyt siihen.

Ellivuoreen saapuminen ja välinevuokraus

Saavuimme kohteeseen siis noin klo 15.45 ja otin videokameran esille ja kuvasin vähän täytevideota mahdollista koostamista silmällä pitäen ja heti sen jälkeen suuntasimme opasteiden mukaan parkkialueella ja sieltä jälleen kohti välinevuokraamoa.

Vuokraamon tilat

Monojen sovittamista lasten jalkoihin (kaikki oli uutta ja ihmeellistä)

Meitä palveli välinevuokraamossa heti kättelyssä erittäin ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta ja tilanne oli kokonaisuudessaan erittäin mukava, vaikka ollaankin keskellä sesonkiaikaa ja ihmisiä oli paljon. Opin, että suksia vuokraamaan tullessaan on hyvä tietää oma ja mukana olevien lasten kengän koot ja pituus sekä paino (seuraavalla kertaa osaan toimia tämänkin suhteen peremmin). Painoa ei kannata valehdella paljon suuntaan taikka toiseen, koska sillä on tärkeä merkitys siteiden säätämisessä, jotta siteiden turvamekanismi toimisi oikein kaatumistilanteessa. Eli tämä on väärä kohta kaunistella painoaan suuntaan taikka toiseen, vaikka tiskin takana olevalle hyväkuntoiselle ja filmaattiselle henkilölle haluaisi esittää muunneltua totuutta.

Jo aluksi ennen laskettelemaan lähtemistämme olin siis päättänyt, että osallistuisimme aloittelijoina sellaiselle hiihtokoulun yksitystunnille ja halusimme osaavan opettajan, joka aloittaisi kouluttamisemme ihan perusohjeista ja pystyssä pysymisestä alkaen. Tämä yksityistunti oli ennakkoon varattuna  tiistaille viidestä eteenpäin ja suosittelen sitä kaikille vasta-alkajille ja aloittelijoille alkuun pääsemiseksi. Lapset (ja minä itsekin) pääsivät hyvin alkuun, vaikka lähtötaso oli nolla ja saimme uskallista ja oppi jo tuon ensimmäisen kerran jälkeen niin paljon, että pystyimmme tuon hiihtokoulurupeaman jälkeen jatkamaan laskettelemisen harjoittelemista omatoimisesti lastenrinteessä aina rinteen kiinni menemiseen saakka.

Olen antanut itseni ymmärtää, että tämän jälkeen voisi harjoitella omatoimisesti lisää muutamia kertoja ja sen jälkeen jälleen kannattaisi osallistua hiihtokouluun, joko yksityistunneille tai sitten ryhmäopetukseen, jotta ammattilaiset voisivat antaa vinekkejä ja korjata mahdollisesti vääriä käsityksiä tai tapoja - ihan niin kuin autokoulussa kakkosvaiheessa muistaakseni kommentoitiin ajoasennosta ja muista iskostuneista epäilyttävistä tavoista.

Alunperin jo Ski Centerin edustajan kanssa asiasta puhelimessa puhuessani ja asiaa ihmetellessänin minulle mainittiin, että hiihtokoulu pidetään tuolla lastenrinteessä ja yksityistunti aloitetaan kunkin henkilön mukaisesta tilanteesta (tämä oli hyvä, koska ainakin meidän perhe oli ihan aloittelijoita kaikki ja meille kolmelle tuo osaava opettaja osasi antaa yksilöllisiä ja omaan oppimiskykyyn mukautettuja neuvoja eteenpäin pääsemiseksi, mikä oli olennaista uuden oppimisen kanalta). Koulutuksessa ei tullut mitään ylimääräistä, koska liiallinen informaatio saattaa tukkeuttaa vastaanottimet, mikä tässä tapauksessa olisi ollut hiihtokoululainen ja se ei olisi viennyt asiaa lainkaan toivotusti eteenpäin.

Myös hiihtokoulusta saa lisätietoa tuolta Ellivuori Ski Centerin internet-sivuilta (http://www.ellivuori.fi/skicenter/hinnastojaaukiolot/hiihtokoulu). Yksityistunnin hinta on 40 € tuosta 50 minuutin hiihtokoulutunnista ja vastaavasti 80 € tuosta 100 minuutin hiihtokoulutunnista (lisähenkilö on 15€ / henkilö lisää). Suosittelen tälläisille ihan vasta-alkajille 1 aikuinen 2 lasta (omakohtaisen kokemuksen perusteella) tuota 100 minuutin hiihtokoulua varsinkin, jos opetettavia sattuu olemaan kolme, eli tässä tapauksessa kaikki samassa perheessa hiihtokouluun osalllistujat (kuten meillä oli). Smartum-liikuntasetelit käyvät maksuvälineenä kohteessa.

Tämän lisäksi on Ellivuori Ski Centerissä tarjolla myös ryhmätunteja ja tällöin ryhmissä voi olla 4-8 henkilöä. Ryhmätunnin hinta on 50 min / 80 € ja 100 minuuttia / 120€. Hiihtokoulun aukioloajat viikonloppuisin ja loma-aikoina klo 10 - 17. Arkisin sopimuksen mukaan. Hiihtolomilla ja sesonkiaikoina, sekä sopimuksesta tarjolla myös muita kursseja.

Tässä jo kuva lastenrinteen huipulta kun laskettelu alkoi sujua

Muutamia perusohjeita

1. Varaa vuokravälineet etukäteen (ainakin isommalle porukalle ja sesonkiaikana)
2. Varaa hiihtokoulu tunti etukäteen
3. Muista henkilökohtaiset vakuutukset
4. Lähde ennakkoluulottomasti kohti uutta jännittävää seikkailua ja tutustu rinteen sääntöihin ennen rinteeseen menoa
5. Saavu paikalle, vaikka jännittäisi ja ota kaikki oppi, jota on tarjolla (kysyvä ei tieltä eksy pitää paikkansa myös tässä asiassa)
6. Ilmoittaudu välinevuokraamoon ja täytä vuokrauspaperit (täällä kysytään kengänkoko, pituus, paino) ja jos ensikertalainen miettii, että kannattaako se paino nyt sanoa rehellisesti sille palvelutiskin takana olevalle vuokraamon edustajalle, niin kannattaa, koska suksien siteet säädetään painon mukaan avautumaan vaaratilanteessa.
7. Harjoittele, harjoittele, nouse ylös jos ja kun kaadut (ylösnouseminen ei muuten ole suksen jalassa mikään helppo juttu) ja sen jälkeen harjoittele lisää
8. Palauta välineet vuokraamoon 
9. Palaa uudelleen rinteeseen ja harjoittele lisää ;)
10. Muista, että jos puntti tuntuu ikävältä alusta asti monossa ja painaa säärtä, niin se kannattaa korjata mahdollisimman pian...näin välttyy seuraavan päivän tuskalta...ja laskeminen on entistä mukavampaa!
11. Muista jälkihuolto ja tankkaus
12. Kysy rohkeasti lisää laskettelukeskuksen edustajilta he vastaavat mielellään ja ovat siellä sitä varten!

Varusteita valmiina seuraavanaamun koululaisryhmille 

Itse henkilökohtaisesti nautin suunnattomasti ja lapset olivat erittäin otettuja päästessään tälläisen kokemuksen pariin. Lapset kysyivät heti, että koska mennään seuraavan kerran...tai siis itse asiassa esittävät asian siten, että ensiviikolla mennään sitten uudelleen ja tämä on ihmeellistä meidän lasten suusta. Pitää siis jatkaa hyvin alkanutta harrastusta.

Itsekin sain takavuosien noin kolmenkymmenen vuoden takaiset pelot ja peikot karistettua ja harmittelin jo, että miksi en aikaisemmin aloittanut uudelleen, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan ;)

Todella hienoa, jos olet jaksanut lukea tähän asti. Toivottavasti tästä kirjoituksesta on jotakin hyötyä jollekin ja sen perusteella pääsee kokeilemaan hienoa lajia, joko nuoret tai vähän varttuneempi sakki. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa hyvä uusi harrastus!

Pitäkäähän järki ja kypärä päässä ja turvallia laskuja kaikille! Ei sitten hullutella! "Muista se auraus!"

Tee Se Itse -valopöytä (kokeilu)

Tee Se Itse -projekti (valopöytä) 

Kokeilin tällä kertaa tarpeen konkretisoiduttua ja valopöytien hintoja tutkiessani tehdä itse kokeeksi itselleni sellaisen. Prototyyppi oli toimiva, mutta aika karu kuitenkin. Toisaalta onhan tekijänsäkin tällainen, joten samaa sarjaa ollaa. Jos sitten joskus saisi tehtyä uuden ja paremman kun en ensin testannut tätä ja kerännyt kokemuksia ja miettinyt käytännössä, miten sitä voisi parantaa.

Suunnittelulähtökohtina oli se, että runko pitäisi saada helposti kasaan, jotta sen kuljettaminen ja säilyttäminen olisi mahdollista. Tämän takia päädyin suunnittelemaan saranoilla toimivan kokoontaittamisen. Tämä toteutus säästäisi sitten aikaa ja vaivaa ja tilaa myöhemmässä käytön vaiheessa tai niin ainakin alussa suunnittelin.

Tämä oli aluksi raaka kokeilu ja sen yhteydessä jouduin tekemään paljon kompromisseja, mutta sain koeponnistettua tapaa ja perusjuttuja, jotka siis osoittautuivat suhteellisen toimiviksi. Seuraavaksi pitänee joskus ehtiä vähän korjailemaan suunnittelussa tulleita virheitä ja parantelemaan konseptia.

Tässä yksi kuva tekeleestä:

Periaatekuva puurunkoisesta kokonaisuudesta

Tarkempaa tietoa rakennelmasta:

• Läpiammuttavana levynä toimii Bauhausista saatava 3mm paksu Extrupor-levy ja sen alla on 50x75 cm kokoinen 5mm paksu ja väritön Polykarbonaatti-levy (pleksi).
• Runko on osaltaan 30 x 30 mm:n höylättyä puutavaraa ja osaltaan 20 x 20 mm:n höylättyä listaa.
• Muutama nivel-sarana ja pieniä puuruuveja.
• yms. kotoa löytyviä juttuja.

Omia mietteitä tästä D.I.Y -projektista:

• Haastavaakin tämä oli, mutta mukavaa vaihtelua ja pikaisella kokeilulla pöytä lunasti paikkansa lisävälineenä näissä esineiden "syväys-jutuissa". 
• Plussaa annan itselleni siitä, että laitteesta tuli kokoontaitettava saranatoteutuksen ansiosta.
• Kehittämistäkin huomasin ja tekemiseen liittyven oli vähän haasteita, koska mm. pylväsporakoneeni on kaverilla lainassa ;) - seuraavaa juttua rakentamaan alkaessa rakennuspaikka ja välineet pitäisi saattaa parempaan kuntoon. 
• Hankkimani lisävalaistus (juttua tässä blogissa edellisissä kirjoituksissa) eli manuaalisalamat pystyn kiinnittämään sopivasti vaakarimoihin tai sitten valaisinjalustalle valopöydän taakse (jos takaan on riittävästi tilaa huoneessa, jossa kuvataan).

Tästä on hyvä jatkaa suunnittelua ja kokeilemista kevättä kohti mentäessä!

YongNuo YN-560 IV salama

YongNuo YN-560 IV salama lisää omaan salamarepertuaariin.

YongNuo YN560-II ja YN560-IV manuaalisalamat

Hankin taannoin Verkkokauppa.comista itselleni uuden tehokaan manuaalisalaman, koska tuntui siltä, että sellaista tarvittaisiin ja niinhän se olikin heti seuraavalla kuvauskeikalla.

Salamassa on itsessään radiolähetin ja -vastaanotin ja minulla sattui olemaan YongNuo RF-602 kaukolaukaisimet, joten sän lisää ominaisuuksia tuon salaman myötä. Etsiskelin halpaa lisäsalamaa ja tuo oli myynnissä noin 100 euron hintaa, joten päädyin siihen.

Salamassa on laaja tehonsäätö ja metallinen salamakenkä, joten sekin puolsi ostosta ja koska tarjonta vastasi tarpeitani, niin päädyin tuohon. Edellinen salama minulla oli myös YongNuo YN-560 II -versio, sekin hyvä, mutta ei toimi langattomasti suoraan tuon uuden kanssa. Minulle on onneksi kertynyt muutamia noita YongNuo RF-602 vastaanottimia, joten vaikka ne eivät TTL-tekniikkaa tuekaan ja tietoa siten välitä, niin saan niillä hoidettua nyt entistä enemmän kuvaustilanteita lähitulevaisuudessa. Vain mielikuvitus asettaa rajoja (ja tietenkin ajankäyttö näihin harrastuksiin).

Tuo on siis erittäin tehokas ja hyvä manuaalisalama monipuolisin säätömahdollisuuksin varustettuna. Siinä on sisäänrakennettu radiovastaanotin sekä se lähetin, joka on yhteensopiva YongNuo RF-600, RF-603 ja RF-602 -radiolaukaisinten kanssa.

Tuo laaja tehonsäätö saa minulta kiitosta ja nuo nopeat latausajatkin tuntuvat sopivan ainakin tälläisen harrastelijaluokan kuvaajan tarpeisiin hyvin. Salamassa on hyvät liitännät ja sitä on helppo käyttää. Se on siis mainoksenkin mukaisesti erinomainen valinta strobistikäyttöön.

YN-560 IV:llä voi siis ohjata langattomasti muita YN-560 IV ja III -salamalaitteita (harmillista on, että oma jo olemassa ollut sattui olemaan tuota II-mallia, joten tässä yhteydessä se ei auttanot, mutta asia toimi, kuten edellä kuvasin).

Vähän netistä kopioituina noita osaa kiinnostavia teknisiä tietoja:

• Ohjeluku: 58 (105 mm ISO 100)
• Moottoroitu zoom, 24-105 mm
• Optinen orjakenno
• PC-sync-liitäntä radiolaukaisimia varten
• Äänimerkki (jonka saa onneksi pois päältäkin)
• Nopea latausaika: ~ 3 sekuntia
• Tehonsäätö: 1/1 - 1/128 (asetettavissa pienin väliportain 0,3...0,5...0,7...jne.)
• Metallinen salamakenkä
• Takuu 12 kk

Pakkauksessa oli lisäksi käyttöohjekirja (tietysti Lontoon murteella ei siis Suomeksi) ja suojapussukka sekä jalustatuki.

Omia ajatuksia ja tunnelmia:
Käyttö ladattavien Nimh-paristojen kanssa sujuvaa ja nopeata. Pienet latausajat (muutamia sekunteja) voi ottaa usempia kuvia peräjälkeen salaman hidastumatta. Ollut oikein tukevanoloinen ja varmatoiminen omassa käytössä.

Manuaalisalamaksi hyvä ja varma valinta ja hintaluokkaansa nähden mainio kapistus ja hyvä apu ja/tai lisä omaan valaistusrepertuaariin.

Palataan jälleen asiaan kevään mittaan!

Pakkasiin ThermaCELL -lämpöpohjalliset

Sain ajankohtaisen artikkelin testattavakseni eli nyt paukkuviin pakkasiin soveltuvat ThermaCELL -lämpöpohjalliset, joita tarvitaan monenlaisissa tilanteissa ja siitä tuonnempana...

Insinöörille kiinnostava ja mielenkiintoinen toteutus kaukosäädöllä varustetut pohjalliset

Mistä tämä idea saikaan taas alkunsa?

Näin pakkaskauden ilmaantuessa usein alkaa tarkistelemaan auton akkua (varsinkin siinä vaiheessa kun auto aamulla kovalla pakkasella ei pihasta ota käynnistyäkseen) tai omia ulkoiluvälineitään ulkona liikkumisen tukemiseksi viimeistään silloin kun on palelluttanut varpaansa auttaessaan kanssaihmisiä tienpientareella pakkasessa ja viimassa...se on kokeiltu.

Nyt kun itsellänikin tuollainen konkreettinen "tarve" muutamaankin otteeseen konkretisoitui lapsiperheen isänä tuolla puiston reunalla seistessä ja tuolla VAPEPA-jutuissa eli Vapaaehtoisen pelastuspalvelun harjoitus- ja etsintätehtävissä rymytessä sekä kanssa-autoilijoita tienvarrella auttaessa, niin päätinkin kokeilla tätä hyväksi havaittua lähestymistapaa ja kysellä erilaisia ulkoilua tukevia varusteita itselleni testiin ja loppukäyttäjälle kokeiltavaksi. Saisin sitten jakaa mahdollsiia positiivisia kokemuksia mm. noissa harrastuspiireissä eteenpäin ja voisin vertailla muiden kokemuksia omiini. Samalla tietäisin tulevaisuudessa millaisiin tuotteisiin itse haluaisin ja uskaltaisin budjetoida ja panostaa tulevia hankintoja miettiessäni.

Tästä intoutuneena lähetinkin muutamalle alan tuotteiden maahantuojalle kyselyn, johon sain hyvien perustelujen saattelemana kielteisiä vastauksia, yhden jos toisenkin, mutta viimein sain toivotunlaisen vastauksen ThermaCELL -merkkisiä lämmitettäviä pohjallisia markkinoivalta ja maahantuovalta yritykseltä Proviterilta. Linkki Proviterin verkkokauppaan, jossa tuotteesta on esittely: http://www.proviter.fi/

Sähköpostiin tuli nopea vastaus kysymykseeni ja jo seuraavana päivänä posti toi minulle toivotun paketin...en tiedä miten kaikki tapahtui niin nopeasti, mutta tapahtupa vaan. Ja tästä oli hyvä alkaa testaileminen...lapset vähän katsoivat pitkään kun isukki lähti illalla pihaan lumihankeen seisomaan pitkäksi pitkäksi aikaa...totesinkin, että varpaat olivat testin ajan lämpöiset, mutta toppatakki vaatisi päivitystä - tai onhan niitä puettavia lämpövaatteitakin kaiketi olemassa, joten tässä vinkki ko. tuotteiden maahantuojille, että innokas testaaja ja testiympäristö löytyy omasta takaa ja kohderyhmäkin on valmiiksi alustettu eli enää puuttuvat nuo testattavat varusteet ;)

Kiinnostusta tämä lämpöpohjallis-aihe on kuulijakunnassa herättänyt ja se johtunee pitkään jatkuvista kovista pakkasista. Mikäli kesällä on hyvä ja lämmin ilma, niin lienee vähemmän menekkiä ja kiinnostusta ko. tuotteilla. Joskin Suomen kesä on usein lyhy, mutta vähäluminen ja saattaa olla, että ko. tuotteet ovat omiaan myös tuolloin yön pimeinä tunteina maastoetsintöjä suoritettaessa ja harjoituksissa temmeltäessä - aika näyttää.

Ulkopuolisten kiinnostuksesta johtuen päätinkin paneutua tähän kyseiseen asiaan nyt hieman tarkemmin. Pitänee siis ensiksi metsästää vartailukohteita, jos ei muilta valmistajilta, niin heiltä saatavien speksien perusteella ja tehdä mm. haastattelukierroksia tuttvien ja kanssaharrastajien keskuudessa, mutta toistaiseksi edetään pienin harppauksin.

Nämä kaukosäädöllä varustetut pohjalliset ovat siis kovasti tälläisen "insinörtin" mieleen ja oikeasti tuo kaukosäätö-juttu on toimintoja helpottava ominaisuus. Kaukosäätimellä tapahtuva lämpötilan ohjaaminen ja pois päältä kytkeminen on hieno ominaisuus, mutta toki tuo kaukosäätö pitää muistaa pitää sitten mukana eikä sitä saa hukata.

Pikaisen muutaman kerran kokeilemisen jälkeen noista pohjallisista ja niiden toiminnasta on saatu erittäin hyvä ja positiivinen tuntuma ja onhan muutamia kehitysehdotuksiakin jo tullut esille, mutta niistä lisää myöhemmin.

Tuotteen on huomattu härättäneen paljon kiinnostusta ja siksi itsekin tähän kokeilemiseen suhtautuu enenevässä määrin panostaen.

Päivitys 2.1.2016
Nyt on ollut paukkuvia pakkasia ja nollakeliäkin testata näitä lämmitettäviä pohjallisia. On ollut kävelyreissuja sekä odottamista ja seisoskelemista lumihangessa. Nuo käytössä olevat ThermaCELL-pohjalliset ovat kyllä lunastaneet paikkansa allekirjoittaneen kengissä.

Näppärinä ja kengästä toiseen helposti siirrettävinä tuotteina ne ovat hyvät käytössä. Niitä tulee käytettyäkin enemmän kun ne saa siirrettyä kengistä toiseen.

Eräinä kehitysehdotuksina ainakin itse pidän muutamaa asiaa:

1. Latauksen voisi hoitaa langattomasti jotenkin siten, että koko jalkineen voisi asettaa jonkinlaisen asiaan kehitetyn lataustelineen päälle, johon lumikin saisi sulaa ja lämpöpohjallisen akku tulisi ladattua. Onhan kännyköitäkin nykyisin johdottomasti ladattavia.
2. Laitteen komentojen vastaanottaminen jää hieman epäselväksi, joten jonkinlaista kaksisuuntaista indikaatiota tähän toivoisi, joskin nykyiselläkin toteutuksella pärjää, mutta idea-asteella, jos tuotekehitystä tulevaisuudessa tehdään. Toki joissakin malleissa sellaisia voi jo olla, mutta ne lukeutuvat varmaankin sitten hieman kalliimpaan kategoriaan. Pitänee siis miettiä sitäkin mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan ja kuinka paljon. Paljon on siis markkinoiti- ja tuotekehittelypuolella töitä nyt ja tulevaisuudessa.
3. Pohjallisten varaustason selvittäminen ei ole helposti mahdollista. Sekin vaatisi jonkinlaisen kaksisuuntaisen tavan hoitaa asia ja olen antanut itseni ymmärtää, että joillakin esim. kilpailijan tuotteilla tälläisiä ominaisuuksia on, mutta kuten mainitsin se pompsauttaa hintaa jonkinverran ylemmän, joten siitä saatu hyötynäkökohta lienee hieman kyseenalainen.

Päivitys 15.3.2016

ThermaCELL-pohjallisten kanssa on käyty pilkillä ja ulkoilemassa. Lenkillä pohjallisia on pidetty pienellä voimakkuudella tai kokonaan pois päältä, koska jalkojen liike saa veran kiertämään ja jalat pysyvät suhteellisen lämpiminä ilman pohjallisten tuottamaa lisälämpöä. Pilkillä seisoskellessa ja istuskellessa pohjallisista oli jo huomattavaa apua. Monesti halusin kuitenkin pitää molemmat jalat lämpiminä, joten en sammuttanut toista ja verrannut tilannette, koska se olisi ollut epämukavaa. Myönnän, että testaajan näkökulmasta se olisi ollut tarpeellista ja hyödyllistä, mutta ajattelin, että jos sitten seuraavalla kerralla toisin ja jos lisäisi sitten näkökulmia tähänkin asiaan!

Päivitys 6.12.2016
Kaivoin itsenäisyyspäivän kunniaksi ja luistelukentän reunalle lähtemisen takia ThermaCell-lämpöpohjalliset kaapista (suojapussiin laitetut varusteet löytyivät helposti) ja latasin pohjalliset ja laitoin kenkiin ennen luistelemaan lasten kanssa starttaamistani ja avot kun oli mukava seisoskella noin 10 asteen pakkasessa kentän laidalla jalkojen ollessa lämpimät ja olo oli senkin takia vallan mainio. Hieno keksintö ja suosittelen siis "lämpimästi". Eli "varpaidenlämmityskausi" onkin sitten  virallisesti tälle talvelle näin ollen avattu. Kaukosäädin on ihana olemassa ja lämpöä saa säätää makunsa mukaan aina kun on sille tarvetta eikä tarvitse pohjallisia kengästä kylmässä ilmassa irrotella. Lisäksi kaksitehoinen lämmitysjärjestelmä on mukava, koska saa sitten itse säädellä lämpöjä itselle sopivimmaksi.

Päivityksiä siis edelleen olisi tulossa, jos asian tiimoilta uusia ajatuksia syntyy.

Turvallista ja lämmintä vuoden jatkoa ja kevään odotusta kaikille!

T. Pasi

BESTGRIP BG1000 jäänasta "Ice studs"

BESTGRIP BG1000 jäänasta "Ice studs"

Sain marraskuun 10. 2015 IKH Oy:n edustajalta sponsorointina kokeiltavakseni mm. vapaaehtoishommiin liittyen 40 kappaleen jäänastapaketin "BESTGRIP BG1000 JÄÄNASTA", joiden maahantuojana siis IKH Oy toimii.

BG1000 jäänastapaketti 40 kpl (listahinta IKH Oy:n verkkokaupassa 11.11.2015 46 € ja 20 kpl:n paketti 26,90 €)

Ensivaikutelma oli hyvä ja pitipä heti asiaa alkaa kokeilemaan, vaikka tuolla ulkona vielä ei ihan kauhean liukasta marraskuuta vielä eletäkkään. Käsin ruuvaaminen kenkään onnistui erittäin hyvin ja se oli helppoa. Nastat sai myös pois helposti paketissa mukana tulevan työkalun avulla (tämä tosin vaatii sopivan vääntimen tai sähköisen työvälineen, mutta sellaisia monesti kotoa jo löytyy). Mikäli paljon nastoja ruuvailee esimerkiksi renkaisiin, niin kannattaa käyttää asiaan soveltuvaa ruuvinväännintä ja/tai akkuporakonetta.

(http://www.ikh.fi/tuotehaku/bg1000)

Ruuvaus onnistuu käsin vanhoihin kuluneisiin jalkineisiin helposti

Nasta asennettuna päkiän kohdalle ja hyvin kuluneenkin kengän pohjan paksuus riitti nastalle

Nasta asennettuna kantapään kohdalle (kuvassa Sievin hyvinpalvelleet kengät koekaniineina)

Nastan ulkonema sivustapäin (päkiän kohdalla oleva nasta)

Nastat sopivat jalkineisiin ja renkaisiin ja niitä on myös isompiin renkaisiin monenlaisia. Minua kiinnostivat kovasti nämä kenkiin soveltuvat nastat, koska vapaaehtoishommissa ollaa monesti ainakin talviaikana sellaisissa paikoissa, joissa nastoista tai nastakengistä saattaa olla paljonkin hyötyä ja olen jo hukannut useamman kenkien päälle vedettävän liukuestevarusteen toisen parin metsäetsinnöissä, joten jos tämä auttaa asiaa, niin kannattaahan sitä kokeilla käytännössä. Mikäli siis on olemassa sopivat kengät, joihin nastat voi kiinnittää, niin se puoltaa ajatusta, että ei tarvitse ostaa paljon kalliimpia oikeita nastakenkiä, mutta toki puolensa on molemmissa asioissa ja siksi haaveilen sitten joskus "isona" mahdollisista nastakengistä näiden nastoitettujen versioiden oheen ;) - täytynee puhua pukille...tai toivoa hyvää sponsoria!

Päivityksiä on tulossa tähänkin artikkeliin...

Testaaminen lumella ja jäällä antaa odottaa itseään, koska niitä ei ole tällä hetkellä vielä saapunut tänne Pirkanmaalle. Sitten kun tännekin saadaan "talvikelit" niin kokeillaan noita ihan autenttisesti "luonnossa" ja valmistellaan VAPEPA-kengät nastoilla valmiiksi h-hetkeä varten. Kokemuksien haaliminen siis aloitetaan heti kun voidaan sen suhteen.

Mitä mieltä siis olen ennen autenttista kokeilemista siitä, onko nastoista apua? Ideana asia on huippu ja toteutuskin erittäin hyvä ja jos nastat olisivat vähän halvempia, niin minulla olisi sellaisia jo ollutkin omasta takaa hyllyssä. Onneksi välillä tulee tarjouksia kun seuraa mm. IKH Oy:n mainoksia (viimeksi marraskuun alussa muistan printtimainonnanssa tarjouksen nähneeni).

Elättelin ja elättelen edelleen toiveita myös siitä, että pääsisin samalla testaamaan käytännössä (vertailun vuoksi) myös nastakenkiä eli Icebug-nastakenkiä tai JETI:n nastakenkiä, mutta katsotaan mitä tällä ristamalla tulevaisuus tuo tullessaan...

Päivitys 13.11.2015
Perjantai ja 13. pvä, joten vaikka liukasta ei olekaan, niin pävitän tähän vähän kuvia nastojen sijoittelusta noihin metsässä "rymyämiskenkiin". Hienosti asennus sujui ja se meni omasta mielestäni todella nopeasti. vielä olisi anturoita ollut, joihin olisi voinut lisänastoja laittaa, mutta yhteensä kenkiin asensin siis 40 kpl nastoja, joten paljon laitoin kokeeksi. Pitää hankkia lisää nastoja jossakin vaiheessa, jotta saa nastoitettua muitakin kenkiä. Nastat saa toki irti, jos osan noista haluan siirtää toisiin kenkiin, mutta perempi lienee, että hankin lisää noita nastoja.

Palaamme siis tähänkin asiaa lähiaikoina ja päivityksiä tulee lisää!

Päivitys 27.1.2016
Tänään hankin lisää nastoja kenkiin ja kiinnitin niitä noihin Sievin kävely-kenkiin lisää. Kyllä siinä oli hyvä edetä liukkaalla kun oli kengissä nastoja.

Mietin tosin sitä, että koska nastoja myydään 20 kpl:n paketeissa, niin mielestäni muutama lisää per paketti ei olisi pahitteeksi...tuolla kahdellakymmenellä saa juuri ja juuri sopivasti (=minimi) nastoja kahteen kenkään eli kenkäpariin, mutta omasta mielestäni muutama lisänasta voisi olla turvallisuuden kannalta hyvä lisä.

Pitääpä siis ostaa noita varastoon muutamia ja lisäillä tarpeen mukaan...

Tykkään edelleen tuotteesta hieman enemmänkin tuotetta kokeilleena. Vertailukohdaksi toki olisi hyvä saada joskus kokeiltaviksi Icebug-nastakengät, mutta katsotaan sitä tulevaisuudessa ja lisätään se vielä saavuttamattomien haasteiden listaan.

Päivitys 30.1.2016
Tänään oli nastoista jälleen hurjasti hyötyä. Roudasin nimittäin kuvausvälineistöä paljon teatterille ja sieltä pois ja parkkipaikka teatterin pihamalla oli erittäin liukas, koska se oli ihan jäässä. Ei ollut siitä kohtaa hiekoitettu, johon autoni pysäköin ja ilman nastoja en olisi pärjännyt ja saanut tavaroitani turvallisesti itseäni vaarantamatta kohteeseen ja takaisin autoon.

Nastat useissa kengissä ovat hyvä asia ja olen huomannut, että koska laitoin nastat itse noihin vanhoihin Sievin jalkineisiin (kuva sivun ylälaidassa) ja minulla on toiset samanlaiset kengät, mutta uudemmat, niin noiden kenkien vaihtaminen lennossa onnistuu suhteellisen nopeasti (eli esimerkiksi eteisessä tai autossa kenkiä voi lennossa vahtaa) ja näin voin välttää sisältiloissa nastoilla kävelemisen.

Toki tämä vaatii sen, että on mukana kahdet kengät, mutta niinhän minulla yleensä on (ainakin näin talvella) ja jos nastakengät on jalassa autoillessa liukaalla, niin autosta noustessa esim. tienpientareelle turva on välitön, koska usein jos autoja luisuu penkkaan, niin keli on niin liukas, että ei jalkaisinkaan (siis ilman nastoja) oikein pysy tiellä pystyssä.

Turvallista alkavaa helmikuuta kaikille!

Päivityksiä edelleen tulossa!

T. Pasi