Oma elämä vaikuttaa välillä yhdeltä sirkukselta, mutta toisaalta onko se huono asia, jos kaikki toimii kuin sirkuksessa eli hienosti yhteen? Nyt teki mieleni kirjoittaa taas eräästä hienosta kokemuksesta ja siihen liittyvistä mietteistä, joten siksi tässä näppäimistöä näpyttelen.
Ihan tekniseen testaamiseen tämä asia ei puhtaasti tietenkään liity, mutta potentiaalisena loppukäyttäjänäkökulmana tämä lienee perusteltavissa oleva kirjoitus, siis myös tässä foorumissa.Käytän siis tilaisuutta hyväkseni ja kerron muutaman näkökulman asiaan, jota itsekseni olen tässä taannoin saatujen kokemusten valossa pohtinut.
Olimme jälleen perheeni kanssa, nyt jo jokavuotiseksi traditioksi muodostuneen tavan mukaan, sirkuksessa ja vierailimme Sirkus Finlandian osaavassa ja hienossa ympäristössä Tampereella 10.9.2017 klo 17.00 -näytöksessä.
Olen aina ihaillut sitä yhteistyötä, jota sirkuksessa näkee ja ihailin sitä jälleen kerran! Esimerkiksi silloin tilanteen näkee parhaiten, kun maneesin painavat pressut poistetaan tai erilaisia rakennelmia ja/tai rekvisiittoja pystytetään nopeasti näyttämölle. Tuo saumaton yhteistyö näyttäytyy tuolloin siis parhaalla mahdollisella tavalla. Sitä kannattaa jokaisen seurata katsomosta ja ottaa siitä oppia, jos vain mahdollista.
Tästä olisi monen tahon hyvä ottaa oppia ja käyttää esimerkiksi omassa koulutuksessaan ja kaikenlaisten asioiden toteuttamisessa.
Samalla tavalla olen aina ihaillut myös erilaisia turvallisuustarkastuksia, joita esiintyjät tekevät aina ennen omaa esitystään ja etenkin kun kaikki valmistelu ja turvallisuustarkastukset eivät edes näy meille katsojille.
Samaan kategoriaan kuuluu mm. trapetsi-taiteilijan varmistaminen eli varmistusköyden toisessa päässä seisova luottohenkilö, joka tietää asiasta enemmän kuin tarpeeksi ja jonka hartioille laskeutuu esityksen aikana automaattisesti erittäin kova vastuu tuosta toisesta siellä narun toisessa päässä esiintyvästä taiteilijasta ja monesti kenties jopa omasta puolisosta tai ainakin ystävästä ja luotettavasta työtoverista.
Tämä avustaja tai varmistaja, miksi sitä nyt kutsutaankaan tässä yhteydessä, antaa löysää köyteen aina tarpeen mukaan - riittävästi, mutta ei liikaa ja kiristelee sitä myös sopivasti. Tämä kaikki tietenkin vaatii toki kovaa harjoittelua ja harjaantumista, jotta se toimisi hyvin ja saumattomasti, mutta se vaatii myös molemminpuolista luottamusta ja varmistajaltakin näkemystä erilaisiin temppuihin ja siksi lienee usein tapana se, että mm. trapetsitaiteilijat varmistavat toisiaan, mikäli eivät ole samassa esityksessä lavalla.
Tämän vuotuisessa Sirkus Finlandian esityksessä oli jälleen otettu erilaisia lähestymiskulmia ja pidin itse kovasti klovnin totutun tyylin murtamisesta ja sen saattamisesta tälle vuosituhannelle. Lisäksi sirkus Finlandiassa on aina jotakin uutta ja säväyttävää ohjelmistossa ja siksi siitä pidänkin. Henkensä haukkominen ja pieni jännitys sekä wow-huudahdukset kuuluvat asiaan ja ovat oikein toivottaviakin. Tällä kertaa erään paikan sydämistämme varasti tuo naisklovni Michelle, joka oli tietynlainen muutos perinteisiin totuttuihin vannehousuilla temmeltäviin keski-iän ylittäneisiin miespuolisiin klovneihin, joihin on totuttu. Toki perinteet ovat hyviä ja pidän niistä, mutta koska sellaisia on jo nähty paljon, niin oli oma ihana mausteensa tuo Michelle vähän erilaisesta näkökulmasta. Toki punainen nenä ja isot klovnin kengät antoivat ymmärtää, että tässä on nyt klovni kyseessä. Uudenlaisia innovaatioita ja hauskoja temppuja oli esitys täynnä ja mimiikalla höystettynä se oli eräs mieleenpainuvin juttu sirkuskokemuksesta tällä kertaa. Tämä vartalonhallinta ja tilannetaju sekä tilannekomiikan aukoton hallitseminen aikaansai yhden mieleenpainuvimmista illan esityksistä. Kiitos siitä kaikille, etenkin klovni Michellelle! Kun esityksessä oli sopivassa määrin kehonhallintaa ja hauskuutta ja sitä oli ripoteltu koko esityksen sekaan, sinne tänne alusta loppuun, ja klovni koko ajan pysyi roolissaan, niin se kantoi koko matkan hienosti ja aikaansai eheän ja miellyttävän kokonaisuuden ja yleisökokemuksen.Erilaiset nopeat ja henkeä salpaavat esitykset olivat kaikki hienoja ja tervetulleita mm. maailman nopein jonglööri ja surmanajajat veivät ison osan huomiosta omilla esityksillään, mutta toki minulla on silmää myös naiskauneudelle ja sitähän oli tarjolla myös paljon - taitavia ja notkeita naisia, joilla vartalonhallinta ja erilaiset koordinaatiotaidot olivat kohdallaan.
Pidin myös sirkuksen osallistamisesta eli siitä, että esityksissä tarvittiin myös katsomossa olleita katsoja avustavassa roolissa muutamassa esityksessä ja kyseiset henkilöt sattuivat suoriutumaan noviiseina myös omista osistaan mallikkaasti ja he olivat oikein rohkeita ja hieno lisä illan esitykseen.
Monet mm. Mongolian taiteilijoiden vauhdikkaista esityksistä olivat sellaisia, että olisi itsekin tehnyt mieli olla mukana lavalla esiintymässä ja jos ei muuten olisi kykyä, niin avustavassa roolissa, mutta se ei tietenkään onnistunut. Palvelu oli ystävällistä ja mm. sirkustirehtööri jutteli asiakkaiden kanssa esityksen jälkeenkin, joten myös se oli hienoa.
Esiintyjät, jotka olivat näkyvillä ja joille taputettiin, olivat toisaalta vain osa (siis se näkyvin osa) tästä suuresta kokonaisuudesta, kuten teatteritoimintaan tottuneena olen pannut merkille, että usein mm. muusikot, tehostehenkilöt sekä roudarit sekä muut taustalla häärivät henkilöt, eivät tule näkyviin ja heitä ei kenties aina muisteta, jos kaikki menee hyvin ja niin kuin on suunniteltu.Tuo taustahenkilökunta eivät kenties saa useinkaan niin paljon kiitosta, kuin mitä heille kuuluisi, ainakaan katsojien suunnalta, mutta kokemuksesta tiedän, että juuri heitä tarvitaan paljon tuollaisen eheän, hienon ja nimenomaan sujuvan kokonaisuuden luomisessa. Jotta paikalle saadaan paljon yleisöä ja sellaista yleisöä, joka tulee toistekin eli tyytyväistä yleisöä tarvitaan markkinointia ja telttojen pystyttämistä monen monituista kertaa. Joten nostan hattuani jälleen kaikille sirkuslaisille! Tämä lienee pikemminkin elämäntapa ja tähän tarvitaan tiettyä tunteen paloa, jotta meille katsojille saadaan vuodesta toiseen hienoja esityksiä nautittavaksemme. Kiitos siitä kaikille, jotka tätä työtä jaksatte tehdä - teitä tarvitaan! Lasten kanssa juteltiin ennen ja jälkeen, että on aika kovaa hommaa tuollaisen kiertueen hoitaminen ja mitä kaikkea siihen sisältyykään, mutta totesimme, että se on vähän kuin harrastajateatterissa oleminen eli siellä ollaan yhtä suurta perhettä ja annetaan toki itsestä paljon toisten eteen, mutta vastaavasti saadaan tilalle kenties paljon enemmän.
Kun sirkus, teatteri, vapaaehtoinen auttaminen tai mikä ikinä se oma juttu sitten onkaan jos se on sydämessä, niin se kuuluu, näkyy ja tuntuu myös niille katsojille ja niin sen pitääkin olla!
Mahtava ohjelma siis jälleen kerran, kiitos Sirkus Finlandia ja tirehtöörin sanoin "...ensi vuonna tavataan, mutta silloin onkin jo täysin uudenlainen ohjelma..."!
Love the clown Michelle she is the best and funny! Clown is art! This time clown is not scary she is cool and skilled! Thanks Michelle and You all!
- Pasi
#sirkus #sirkusfinlandia #yhteistyö #huippukokemus #jännitystävatsanpohjalla #ensivuonnauusiksi #sirkuselämää #clownmichelle #nextyearagain
