Vapepa-RPAS-harrastuksessani minulla on käytössä sekä Android- ja IOS-laitteita, mutta pääsääntöisesti DJI:n softat ja kone toimii yhteen IOS-laitteen kanssa, joten käytössäni on iPad 32Gb Cellurar, jossa on kirkas 9,7 tuuman Retina-näyttö.
Laite tukee DJI GO ja GS PRO -sovelluksia ja sitä myöden jälkimmäisen avulla saadaan aikaiseksi automaattisia lentotehtäviä Phantom 3 ja Phantom 4 -koptereille ja näin ollen pystytään toimintaa suorittamaan ja sitä ennen kaikkea harjoittelemaan.
Laitteen akku kestää hyvin toiminnan tiimellyksessä ja varalla toki on tuo hieman kestävämpi ja säänkestoltaan parempi, mutta pienempi Android-tabletti, joka sittemmin on vapautunut suunnittelu ja ennakkotehtävien suorittamiseen. Android-tabletissa on käytössä Litchi-sovellus.
Olemme kehittäneet ja kokeilleet harjoitusten yhteydesä erilaisia monitoritelineitä - niin autoihin, kuin pöydillekin, joten ergonomiaakin olemme muistaneet asiayhteydessä miettiä mm. kuvatulkitsijoita silmällä pitäen, mutta toki tällä alueella on vielä paljon opittavaa ja kehitettävää.
Auton takapenkillä oleva kuvatulkintapiste, joka osoittautui vähän ahtaaksi, joten siksi hankittiin ryhmän käyttöön 2x3 m PopUp-teltta. Virta kuvan tilanteessa tulee autossa olevista lisäakuista ja Sini-aalto-invertteristä.
iPad:n tärkeimmät ominaisuudet:
Tuki mobiililaajakaistayhteydelle, jopa 150 Mbit/s (4G/3G/HSDPA+ ja EDGE/GPRS)
Nano SIM-kortti-paikka
9,7 tuuman (lävistäjä) led-taustavalaistu Multi-Touch-näyttö IPS-teknologialla (2048 x 1536)
Näytön suojaksi tai siis auringon valon hankaloittamiin olosuhteisiin ja sen estämiseksi ollaan hankittu näytölle aurinkosuoja, joka toki tabletin käyttämistä vähän hankaloittaa, mutta usein se on ensiarvoisen tärkeä, koska käytössämme ei vielä ole CrystalSky-näyttöjä, jotka vähentäisivät tätä ko. ongelmaa. Pitää siis tutkia joskus mahdollisuutta saada kokeiltavaksi joskus tuollainen CrystalSky-näyttö.
Kommentoijana jälleen se monessa mukana oleva "testausinsinörtti" ja/tai aktiivinen vapaaehtoinen...
Sain asennettua autoni keulalle Lumiseligts Striker 560 -lisävalopaneelin (www.lumise.fi) ja nyt riittää autossa (tai siis Opelissakin) valoa kun liikkuu noilla pimeillä Pirkanmaan teillä tuolla peurojen seassa. Usein Vapepa-hälytyksillä ja treeneissä olevana henkilönä tuolla Tottijärven perukoilla ja Nokialla pimeillä teillä on ah huomaa paljon peuroja, kun mm. liikkuu iltapmyöhällä noissa Vapepa-RPAS-toiminnan treeneissä, joita ryhmän kanssa säännöllisesti järjestetään, jotta tuntuma pysyy yllä ja opitaan aina uutta ja opitaan tekemään asioita tehokkaammin ja paremmin.
Takaisin valoasiaan siis. Nämä valot auttavat erilaisissa tehtävissä kun pimeässä kuljetaan näin syksyn pimeiden aikojen saavuttua, joten olen enemmän kuin tyytyväinen.
Toisaalta lyhyet valot ja niiden valovoima ei tietenkään parantunut, joten pimeällä on edelleen paljon haasteita, mutta koska esimerkiksi Vapepa-jutuissa ollaan liikkeellä usein pimeän aikaan ja vastaantulevista autoista ei ole paljon harmia, niin voi käyttää pitkiä valoja halutessaan ja kyllä nyt haluaakin kun on valoa auton nokalla enemmän.
Lisävalopaketti LuminaLights Striker 560 on LuminaLights perheen paneelivalo, jollaisen voi asentaa autoon yksittäin (pariton määrä on nykyisin sallittu) kunhan ei ylitä valojen yhteenlaskettua Referenssilukua.
Pitkälle näyttävä valokuvio täydentää erinomaisesti auton omia valoja ja sopii halogen- tai xenon-valojen kanssa käytettäväksi. Ja valot ovat aiheuttaneet kaveripiirissäkin halua hankkia muihinkin autoihin lisävalaistusta.
Valon pantakiinnitys mahdollistaa asennuksen myös valon yläpuolelta ja itse käytin paketissa tullutta rekisterikilven taakse asennettavaa 3mm:n RST kilpitelinettä, joka oli mukana tulleilla ruuveilla helppo asentaa.
• Käyttöjännite 10-30V DC
• Teoreettinen maksimiteho: 120W (40 x 3W CREE LED)
• Todellinen ottoteho: 73W
• Valoteho: 8800lm (valmistajan ilmoittama)
• Referenssiluku: 40
• Värilämpötila: 6000K
• Mitat: 560 x 78(90) x 90mm (LxKxS)
• Takaylitys: 45mm
• Virtajohdossa (40cm) Deutch DT 2-pin liitin
• Sisältää myös Deutch DT 2-pin liittimen vastakappaleen 15cm johdolla
• Kestävä polykarbonaattilinssi
• Alumiinirunko
• 4mm RST U-jalka
• RST-ruuvit
• Helppo tasosäätö
• Paino: 4000g
• Hyväksytty tieliikennekäyttöön
• Takuu 24kk
Omasta mielestäni huippu tuote ja lunastaa paikkansa välineistössä ja pitää miettiä sellaisen hankkimista myös toiseen autoon.
Hauskaa ja turvallista syksyä ja talven odotusta kaikille. Pysykää turvassa ja tallessa ja olkaa varovaisia, koska yöpakkasia on jo ja aamulla oli liukasta ainakin Pirkanmaalla! Nimimerkillä "ensilumen tulemista odottava vapaaehtoinen".
Pitkästä aikaa tekstillistä lähestymistä ajankohtaiseen asiaan:
Kuljen ison kauppakeskuksen parkkipaikalla. Olen juuri pysäköinyt autoni sinne vähän sivummalle, koska haluan, että en ole vaaraksi muille hienommille ja kalliimmille "pirsseille".
Lisäksi juuri tuolla parkkipaikan reuna-alueella saan rauhassa siistiytyä eli puhdistaa kenkieni sisällön...roskista, kivistä ja vedestä - niin vettä kengässä, niissä molemmissa! Ja saan siellä rauhassa "kammata" naamani, jos siihen ilmenee tarvetta.
Lisäksi sivuun pysäköinnillä varmistan sen, että en ole muiden kiireisempien ja siistimpien ihmisten tiellä. En halua häiritä muita kanssaliikkujia tuolla kolisevalla ja kilkuttavalla autollani, joka kuitenkin on ajanut asiansa ja täyttänyt paikkansa niissä olosuhteissa, joista juuri tulen.
Auto on ääriään myöden täynnä kaikenlaista enemmän tai vähemmän tarvittavaa materiaalia ja varusteita, joita isoa osaa tälläkin keikalla tarvittiin.
Huomaan onnekseni katsoa taustapeilistä itsenäni ennen autosta ulos kömpimistäni. Naamani ja olemukseni on hieman likainen...kuusenhavuja hiuksissa ja olkapäillä, vähän savea tai multaa naamassa, pihkaa hanskoissa, jne. sekä vettä kengässä tai siis niissä molemmissa turvakengissä. Suin vaatteista ja naamasta vähän suurimpia likamöykkyjä pois ja totean, että taidan tuoksua "lievästi" metsälle ja vähän "vähemmän lievästi" hielle...mikä "miehekäs" haju ajattelen...no kullakin on mielipiteensä asiasta, mutta vähemmän kiva haju tuo on ihmisten ilmoilla liikuttaessa.
En ole likainen siksi, että olisin ollut huonoilla teillä, en siksi, että olisin ollut hunningolla tai tekemässä pahojani, vaan olen juuri tulossa onnistuneelta etsintäreissulta kaikkeni antaneena. Päälläni on metsässä ryvettyneet ja tietenkin heijastimilla varustetut turvavarusteet, joista on taas ollut hyötyä tuolla metsikössä ja kivikossa rypiessä.
Mietin ensiksi, että pitäisikö tämä kaupassa käynti tällä kertaa jättää väliin ja olenko liian pelottava näky, jos liikun ihmisten ilmoitta tämän näköisenä? Nälkä vie kuitenkin voiton ja aloitan lähestymiskiidon kauppaa kohti.
Ensiksi muistan miettineeni, että pitäisikö minun vaihtaa "siviilivaatteet" päälleni, mutta olen liian väsynyt tekemään sen ja samalla totean itselleni, että aiheutan enemmän paheksuntaa, jos alan vaihtaa vaatteita siinä parkkipaikalla ja riisun auton vieressä itseni boxereilleni. Ne pikkukengissä kulkevat kanssaihmiset sitten kilpaa soittaisivat hätäkeskukseen kutsuakseen poliisit paikalle kun "hassu setä" nyt on mukamas siveetön julkisella paikalla.
Mikäli olisin alkanut vaihtaa vaatteita, niin olisin paljastan itsestäni enemmän (liikaa), kuin vain sen, mikä lukee varusteissani eli Vapepa Tampere, ViVa, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, ETSINTÄ, jne. Päädyn siis siihen vaihtoehtoon, että en vaihda vaatteita vaan nolaan pahimmillaan itseni näillä ylläni olevilla kuteilla ja siirryn kauppaan sellaisena kuin olin/olen.
Kävelen ison kauppakeskuksen käytävällä ja vastaani tulee muutamia ihmisiä - osa välttelee katsomasta minua suoraan ja osa katsoo minua tai minun lävitseni.
Mietin koko ajan, että miten asiaan pitäisi suhtautua. Kunnes sitten vastaan kävelee eräs äitiään kädestä kiinni pitävä, arviolta neljä- tai viisivuotias pikkuneiti, joka näkee minut, varusteeni ja heijastinliivini, katsoo ensin minua tosi pitkään ja sitten kiskoo äitiään takiliepeestä ja kuistaa liian kuuluvasti, että se olisi pelkkä kuiskaus, äidilleen, että: "Katso, katso Äiti, tuo setä on varmaan jokin PELASTAJA - niinkun se palomies silloin, mutta se ei ole kuitenkaan palomies. Ja katso Äiti, sillä on hienot heijastimetkin vaatteissa!" - hymyä äänessään ja kunnioitusta katseessaan tyttö seuraa katseella, kun kuljen ohi ja nyökkään heille pienen tervehdyksen.
Huomaan itsekin selvästi ryhdistäytyneeni ja kulkevani enemmän pystyssä päin ja olenkin erittäin tyytyväinen siitä, että päätin olla vaihtamatta varusteita ennen kauppaan tulemistani.
Miten pienestä voikaan olla ihmisen hyvä mieli kiinni ja mitenkä pienet asiat antavat lisämotivaatiota ja tsekunnioitusta sekä itseluottamusta tekemiseen. Kiitos sinä pieni tulevaisuuden PELASTAJA ja tulevaisuuden toivo, kun vaikutit minuun siten kuin vaikutit!
Lähden kaupasta ryhdikkäästi, täynnä tarmoa ja suunnitelmia ja enää ei juuri päättyneen tehtävän fyysinen rasitus paina, ainakaan niin paljoa kuin äsken, vaikka se tuntuukin vielä selässä ja jaloissa. Tiedän, että kotiin päästyäni unikin maistuu.
Kaiken kruuna vielä se, kun parkkipaikalla omaa autoani lähestyessäni huomaan matkalla erään auton etupenkillä takin, eikä minkä tahansa takin, vaan huomiovaatetuksellisen takin heijastimineen ja merkkeineen (taisi siinä lukea Pelastuskoirat) ja pystyn toteamaan, että tuolla autolla liikkuja kuuluu kanssani samaan "heimoon" / "klaaniin", johon meidän lisäksemme kuuluu noin 22 000 muutakin Vapaatoisen pelastuspalvelun eli Vapepan aktiivista henkilöä Suomesssa ja tuohon ryhmään kuuluessani olen ylpeä ja määrätietoinen sekä koulutettu ja motivoitunut. Luottamus siihen, että osaan ja haluan toimia muiden klaaniini kuuluvien kanssa tavoitellen samaa päämäärää #huomiovaateklaani#pelastajiaomallatavallaan
Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan nykyisin nuorista suuri osa tekee vapaaehtoistyötä ja osa niistä, jotka eivät juuri nyt tee vapaaehtoistyötä tekisivät sitä mielellään, jos heitä vähän enemmän siihen joku houkuttelisi (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005663965.html).
Tulee itselleni tunne, että maailmassa on vielä toivoa.
Tuo, että tuntee kuuluvansa samaan klaaniin tai heimoon ja on ylpeä siitä, mihin kuuluu, tuntuu ainakin itsestä voimauttavalta ja todella hienolta.
Taanoin hankkimani roiskevesisuojatut Jabra Halo Smart ‐Bluetooth-kuulokkeet toimivat mainiosti omassa käytössä. Lähdin heti ne saatuani lenkille, joten sekin oli jo on huimaa edistystä tavalliseen olotilaan, joten alku on ainakin lupaava ja välineurheiluahan tämäkin on.
Lisäksi noissa Vapepa-hommissa, joissa liikun paljon, on usein toisessa korvassa radiopuhelimen korvakuuloke, joten Jabra toimii toisessa korvassa hyvin eli tähän tarkoitukseen tuon laitteen hankinkin.
Mikrofoni on suojattu tuulelta eikä puheluissa pitäisi siksi esiintyä vastaanottajalle ainakaan niin paljon sitä vastapuolta ärsyttävää kohinaa - tätä pitää kysellä vielä tarkemmin vastapuolelta, joka asian huomaa, jos huomaa.
Kuulokkeissa on värinähälytys puheluita varten ja lisäksi tuote värisee päälle laitettaessa sekä sammutettaessa, joten kun vain vielä oppii tuon värinäindikaation tulkinnan, niin se on elämää helpottava asia. Lisäksi tuote juttelee naisen äänellä ja "lontoonmurteella" kun sen laittaa päälle ja kun "kysyy" siltä akun varaustilaa ja jos laitetta ei jostakin syystä kytkeydy...esimerkiksi, jos on unohtanut puhelimestaan Bluetooth-ominaisuuden pois päältä (empiirinen kokemus).
Välillä päänkääntäminen aiheuttaa pientä pätkimistä yhteyteen, jos kuuntelee musiikkia, silloin kun puhelin sattuu olemaan housuntaskussa, mutta muuten yhteys on kohtuu stabiili. Sovitteilla sain kurvakäytävään kuulokkeet sopivasti asetettua ja olin tiiveyteen oikein tyytyväinen.
Korvanapeista lähtevät piuhat ottavat välillä tuulta vastaan ja tulee tietynlaista "huminaa", mutta siihenin tottuu ja pääsääntöisesti kokemus on mukava. Mutta kevyinä ja niskasankamallisena toteutuksena ne ovat suhteellisen miellyttävät käyttää.
Musiikin toisto menee myös tauolle, kun ottaa kuulokkeet pois korvista ja laittaa magneettiset korvanapit yhteen rinnalle roikkumaan. Toisaalta toisella napilla voi kuunnella samalla musiikkia, kun vaikka risteyksissä ottaa toisen napin pois korvasta ja kuuntelee liikenteen ääniä (turvallisuusnäkökohta). Kuulokkeissa on siis pienet magneetit ja niiden avulla korvanapit saa yhdistettyä näppärästi toisiinsa eivätkä ne ole tiellä kun niitä ei käytä. Kiinnitys on mahdollista myös niskasankaan tietylle kohtaa, mutta tässä usein paidan tai takinkaulukset estävät niiden paikallaan pysymisen.
Lisäksi laitteen avulla voi puhua handsfree-puheluja ja se toimii muiden Jabran lisälaitteiden kanssa mielestäni oikein hyvin yhteen.
Teknisiä tietoja laitteesta (tiedot lainattu mm. Verkkokauppa.com:n tuotetiedoista ja tuotteen pakkauksesta):
Bluetooth 4.1, kantavuus jopa 10 metriä
Kaukosäädin niskasangassa: Kyllä
Paino: 38 grammaa
Akun kesto (valmistajan ilmoittamana): puheaika jopa 17h, musiikin kuuntelu jopa 15h, valmiusaika jopa 22 päivää, latausaika noin 2h.
Pakkauksen tiedot:
Jabra Halo Smart -kuulokkeet
Kuulokkeiden vaihtopäitä kolme eri kokoista paria (S, M ja L -koot)
Oma elämä vaikuttaa välillä yhdeltä sirkukselta, mutta toisaalta onko se huono asia, jos kaikki toimii kuin sirkuksessa eli hienosti yhteen? Nyt teki mieleni kirjoittaa taas eräästä hienosta kokemuksesta ja siihen liittyvistä mietteistä, joten siksi tässä näppäimistöä näpyttelen.
Ihan tekniseen testaamiseen tämä asia ei puhtaasti tietenkään liity, mutta potentiaalisena loppukäyttäjänäkökulmana tämä lienee perusteltavissa oleva kirjoitus, siis myös tässä foorumissa.
Käytän siis tilaisuutta hyväkseni ja kerron muutaman näkökulman asiaan, jota itsekseni olen tässä taannoin saatujen kokemusten valossa pohtinut.
Olimme jälleen perheeni kanssa, nyt jo jokavuotiseksi traditioksi muodostuneen tavan mukaan, sirkuksessa ja vierailimme Sirkus Finlandian osaavassa ja hienossa ympäristössä Tampereella 10.9.2017 klo 17.00 -näytöksessä.
Olen aina ihaillut sitä yhteistyötä, jota sirkuksessa näkee ja ihailin sitä jälleen kerran! Esimerkiksi silloin tilanteen näkee parhaiten, kun maneesin painavat pressut poistetaan tai erilaisia rakennelmia ja/tai rekvisiittoja pystytetään nopeasti näyttämölle. Tuo saumaton yhteistyö näyttäytyy tuolloin siis parhaalla mahdollisella tavalla. Sitä kannattaa jokaisen seurata katsomosta ja ottaa siitä oppia, jos vain mahdollista.
Tuolloin tapahtuu tietynlainen "maaginen", nopea ja saumaton yhteistoimintatapahtuma, jota on mukava seurata myös katsojan näkökulmasta. Kaikilla on oma sovittu tehtävänsä ja asiat suoritetaan kauniisti, nopeasti ja tyylikkäästi yhteistyössä muiden kanssa - hienoa ja kadehdittavaa toimintaa.
Tästä olisi monen tahon hyvä ottaa oppia ja käyttää esimerkiksi omassa koulutuksessaan ja kaikenlaisten asioiden toteuttamisessa.
Samalla tavalla olen aina ihaillut myös erilaisia turvallisuustarkastuksia, joita esiintyjät tekevät aina ennen omaa esitystään ja etenkin kun kaikki valmistelu ja turvallisuustarkastukset eivät edes näy meille katsojille.
Samaan kategoriaan kuuluu mm. trapetsi-taiteilijan varmistaminen eli varmistusköyden toisessa päässä seisova luottohenkilö, joka tietää asiasta enemmän kuin tarpeeksi ja jonka hartioille laskeutuu esityksen aikana automaattisesti erittäin kova vastuu tuosta toisesta siellä narun toisessa päässä esiintyvästä taiteilijasta ja monesti kenties jopa omasta puolisosta tai ainakin ystävästä ja luotettavasta työtoverista. Tämä avustaja tai varmistaja, miksi sitä nyt kutsutaankaan tässä yhteydessä, antaa löysää köyteen aina tarpeen mukaan - riittävästi, mutta ei liikaa ja kiristelee sitä myös sopivasti. Tämä kaikki tietenkin vaatii toki kovaa harjoittelua ja harjaantumista, jotta se toimisi hyvin ja saumattomasti, mutta se vaatii myös molemminpuolista luottamusta ja varmistajaltakin näkemystä erilaisiin temppuihin ja siksi lienee usein tapana se, että mm. trapetsitaiteilijat varmistavat toisiaan, mikäli eivät ole samassa esityksessä lavalla.
Tämän vuotuisessa Sirkus Finlandian esityksessä oli jälleen otettu erilaisia lähestymiskulmia ja pidin itse kovasti klovnin totutun tyylin murtamisesta ja sen saattamisesta tälle vuosituhannelle. Lisäksi sirkus Finlandiassa on aina jotakin uutta ja säväyttävää ohjelmistossa ja siksi siitä pidänkin. Henkensä haukkominen ja pieni jännitys sekä wow-huudahdukset kuuluvat asiaan ja ovat oikein toivottaviakin. Tällä kertaa erään paikan sydämistämme varasti tuo naisklovni Michelle, joka oli tietynlainen muutos perinteisiin totuttuihin vannehousuilla temmeltäviin keski-iän ylittäneisiin miespuolisiin klovneihin, joihin on totuttu. Toki perinteet ovat hyviä ja pidän niistä, mutta koska sellaisia on jo nähty paljon, niin oli oma ihana mausteensa tuo Michelle vähän erilaisesta näkökulmasta. Toki punainen nenä ja isot klovnin kengät antoivat ymmärtää, että tässä on nyt klovni kyseessä. Uudenlaisia innovaatioita ja hauskoja temppuja oli esitys täynnä ja mimiikalla höystettynä se oli eräs mieleenpainuvin juttu sirkuskokemuksesta tällä kertaa. Tämä vartalonhallinta ja tilannetaju sekä tilannekomiikan aukoton hallitseminen aikaansai yhden mieleenpainuvimmista illan esityksistä. Kiitos siitä kaikille, etenkin klovni Michellelle! Kun esityksessä oli sopivassa määrin kehonhallintaa ja hauskuutta ja sitä oli ripoteltu koko esityksen sekaan, sinne tänne alusta loppuun, ja klovni koko ajan pysyi roolissaan, niin se kantoi koko matkan hienosti ja aikaansai eheän ja miellyttävän kokonaisuuden ja yleisökokemuksen.
Erilaiset nopeat ja henkeä salpaavat esitykset olivat kaikki hienoja ja tervetulleita mm. maailman nopein jonglööri ja surmanajajat veivät ison osan huomiosta omilla esityksillään, mutta toki minulla on silmää myös naiskauneudelle ja sitähän oli tarjolla myös paljon - taitavia ja notkeita naisia, joilla vartalonhallinta ja erilaiset koordinaatiotaidot olivat kohdallaan.
Pidin myös sirkuksen osallistamisesta eli siitä, että esityksissä tarvittiin myös katsomossa olleita katsoja avustavassa roolissa muutamassa esityksessä ja kyseiset henkilöt sattuivat suoriutumaan noviiseina myös omista osistaan mallikkaasti ja he olivat oikein rohkeita ja hieno lisä illan esitykseen.
Monet mm. Mongolian taiteilijoiden vauhdikkaista esityksistä olivat sellaisia, että olisi itsekin tehnyt mieli olla mukana lavalla esiintymässä ja jos ei muuten olisi kykyä, niin avustavassa roolissa, mutta se ei tietenkään onnistunut. Palvelu oli ystävällistä ja mm. sirkustirehtööri jutteli asiakkaiden kanssa esityksen jälkeenkin, joten myös se oli hienoa.
Esiintyjät, jotka olivat näkyvillä ja joille taputettiin, olivat toisaalta vain osa (siis se näkyvin osa) tästä suuresta kokonaisuudesta, kuten teatteritoimintaan tottuneena olen pannut merkille, että usein mm. muusikot, tehostehenkilöt sekä roudarit sekä muut taustalla häärivät henkilöt, eivät tule näkyviin ja heitä ei kenties aina muisteta, jos kaikki menee hyvin ja niin kuin on suunniteltu.
Tuo taustahenkilökunta eivät kenties saa useinkaan niin paljon kiitosta, kuin mitä heille kuuluisi, ainakaan katsojien suunnalta, mutta kokemuksesta tiedän, että juuri heitä tarvitaan paljon tuollaisen eheän, hienon ja nimenomaan sujuvan kokonaisuuden luomisessa. Jotta paikalle saadaan paljon yleisöä ja sellaista yleisöä, joka tulee toistekin eli tyytyväistä yleisöä tarvitaan markkinointia ja telttojen pystyttämistä monen monituista kertaa. Joten nostan hattuani jälleen kaikille sirkuslaisille! Tämä lienee pikemminkin elämäntapa ja tähän tarvitaan tiettyä tunteen paloa, jotta meille katsojille saadaan vuodesta toiseen hienoja esityksiä nautittavaksemme. Kiitos siitä kaikille, jotka tätä työtä jaksatte tehdä - teitä tarvitaan! Lasten kanssa juteltiin ennen ja jälkeen, että on aika kovaa hommaa tuollaisen kiertueen hoitaminen ja mitä kaikkea siihen sisältyykään, mutta totesimme, että se on vähän kuin harrastajateatterissa oleminen eli siellä ollaan yhtä suurta perhettä ja annetaan toki itsestä paljon toisten eteen, mutta vastaavasti saadaan tilalle kenties paljon enemmän.
Kun sirkus, teatteri, vapaaehtoinen auttaminen tai mikä ikinä se oma juttu sitten onkaan jos se on sydämessä, niin se kuuluu, näkyy ja tuntuu myös niille katsojille ja niin sen pitääkin olla!
Mahtava ohjelma siis jälleen kerran, kiitos Sirkus Finlandia ja tirehtöörin sanoin "...ensi vuonna tavataan, mutta silloin onkin jo täysin uudenlainen ohjelma..."!
Love the clown Michelle she is the best and funny! Clown is art! This time clown is not scary she is cool and skilled! Thanks Michelle and You all!
Hankin tiettyä tarkoitusta silmällä pitäen mustan JBL CHARGE 2+ -lataavan Bluetooth-kaiuttimen ja se osoittautui oikein mainioksi peliksi siihen tarkoitukseen, mihin sen hankin.
Tämä roiskevedenkestävä JBL Charge 2+ -aktiivikaiutin tuottaa hyvän äänen ja koska laite on kannettava (paino noin 540-610g).
JBL Charge 2+ -stereokaiuttimessa on kaksi kirkkaan äänentoiston tarjoavaa kaiutinelementtiä ja kaksoispassiivisäteilijät, jotka toistavat basson niin voimakkaasti, että voit nähdä kalvojen värähtelevän ja lähelle seinää lattialle sen laittaminen aikaansaa entistä jyhkeämmät äänet.
Kaksoispassiivisäteilijät laitteen päissä (liikkuvat äänen paineesta).
JBL Charge 2 -kaiuttimessa on 6000 mAh litiumioniakku, joka pystyy valmistajan mukaan toistamaan jopa 12 tuntia musiikkia. Itse en ole suorituskykyä ehtinyt testaamaan, mutta tuotetta voi ladata samalla kun toistaa musiikkia, joten ei se heti se musiikki lopu jos on varautunut.
Laite on rakennettu myös lataamaan muita kannettavia laitteita USB-portin kautta, mikä on hyvä ominaisuus, koska nykyiset älypuhelimet, ainakin kun niillä toistaa musiikkia, kuluttavat akun loppuun aika pian.
Takaosan liittimet ovat hyvässä rivissä.
Laitteen monipuolisen langattoman Bluetooth®-toiminnon avulla saadaan jaettua sen käyttö usean puhelimen kesken eli Charge 2 -kaiuttimessa on Bluetooth®-kimppakuuntelutila, jonka avulla jopa kolme käyttäjää voi toistaa omia Bluetoothia käyttäviä laitteita samalla kaiuttimella.
JBL Charge 2 -kaiuttimessa on myös hands free -kaiutin puhelinkokouksia ja kaiutinpuheluita varten.
Laitteessa on patentoitu kohinaa ja kaikua vaimentava patentoitu tekniikka, jonka ansiosta puheluiden ääni pitäisi olla selkeä.
Juha Kuusijärven 2009 (http://www.ammattiautot.fi/uutiset/forte-sisapuhdistus-tekniikalle/) julkaisemaan artikkeliin "Forté – Sisäpuhdistus tekniikalle" (Julkaistu 13.2.2009) viitaten tutustuin itsekin tuollaiseen tuotteeseen ja lisäksi kun samaan aikaan kaveri vinkkasi, että vabhankin auton (js jopa Opelin) tehoja ja nakutuksia saattaisi saada pienemmäksi ihan pelkästään tuollaisella Forté-käsittelyllä, niin siitä se ajatus ja toteutus sitten lähti.
Erilaiset tavat pienentää polttoaineen kulutusta ovat edelleenkin mukana päivän keskusteluissa, kuten olivat kovasti jo tuolloin vuonna 2009 (viitaten lukemaani ja tuohon aikaisemmin mainitsemaani Kuusijärven artikkeliin). Vaikka autobloggaaja en virallisesti olekaan, kuten muutama seuraamani henkilö (kuten Poloinen eli http://www.autotie.fi/tien-sivusta/poloinen), niin loppukäyttäjätestaus-ajatuksella tähänkin asiaan sukelsin asiaa kokeilemaan ja hyvä kokemuksia rikkaampana tässä ollaan.
Taustaa:
Koska oman auton selvittämätön pieni "nakutus" on minua kovasti vaivannut, joten minulla oli todellinenkin syy alkaa tutkia tätä asiaa hieman enemmän.
Otin siis rohkeasti yhteyttä Forté-tuotteen maahantuonnista ja markkinoinnista vastaavaan tahoon, jolta sain selkeät ohjeet siitä, että asian tiimoilta kannattaa olla yhteydessä valtuutettuun ammattilaiseen. Tämä siksi, että näiden tällaisten aineiden käyttöön on tarkkoja ohjeistuksia ja paljon muistettavia asioita, joita TeeSeItse-henkilöt eivät välttämättä hallitse riittävässä määrin. Siksi onkin tärkeää teettää työ ammattilaisella. Asiaan kun kuuluu olennaisesti moottoriöljyn ja suodattimen vaihto ja puhdistusaineen käyttäminen aikana autolla ei yleensä saa ajaa (ainakaan pitkiä matkoja) ja autoa ei saa kuormittaa, jotta ei tehdä vahinkoa esim. moottorille.
Yksi polttoaineenkulutusta ja muita ongelmia lisäävä tekijä on moottorin likaantuminen ja siitä voi muutenkin aiheutua erinäisiä muita ongelmia, joten se on toinen perustelu, jonka puolesta jo pitkään palvelleen Opelimme sai osakseen ko. käsittelyn eli tuollaisen moottorin sisäpesun / Forté-käsittelyn.
Toiveissa oli oman auton nakutuksen mahdollinen poistuminen tai ainakin vähentyminen, joten siksi yhteydentotto ammattiliikkeeseen ja sopivan huolto-ajan keseleminen ja se onnistui suhteellisen helposti.
Tuotteen maahantuojan ja ammattifirman hyvällä avustuksella sain asioita selvitettyä ja sain kuin sainkin autoni vietyä huoltoliikkeeseen ja sitä myöden sain autolle teetettyä tuollaisen Forté-käsittelyn.
Testikohde on siis Opel Astra noi 155 tkm ajettu ja 1,6l:n koneella varustettu ja vuosimallia 2005. Todennäköisesti siihenkin on jo jotakin likaa kertynyt ja moottori siis lisäksi vähän tyhjäkäynnillä ja ainakin matalilla kierroksilla nakuttelee. Muutenkin auto on ollut kuin nykyinen omistajansa (eli minä), että on vähän omalaatuinen ja kolinaa ja pientä kolotusta vähän väliä siellä sun täällä, mutta eteenpäin kuitenkin mennään lähes koko ajan. Ja toisaalta pitäähän niitä harrastuksiakin olla.
Öljynvaihto autoon tehtiin viimeksi tammikuussa ja sen jälkeen sillä on ajettu noin 5000 km, joten nyt sitten uusi öljynvaihto käsittelyn yhteydessä.
Nettikeskusteluita seuraamalla totesin, että Forté Motor Flush -ainetta käyttäneet ovat pääsääntöisesti saaneet hyviä kokemuksia ko. tuotteesta, joten uskalsin itsekin tätä ajatella kokeiltavan.
Forté-tuoteperheeseen kuuluu monenlaisia tuotteita, joskin ne eivät ole kuluttajatuotteita, joten käsittely ei siis sovi TeeSeItse-henkilön tehtäväksi.
Forté-aineita maahantuovan Tecalemit Oy:n yhteyshenkilö oli Tampereen alueen Forté-myyjä Markku Kukkonen.
Factaa:
Motor Flush on moottorin voiteluöljyjärjestelmän puhdistusaine. Sitä suositellaan käytettäväksi säännöllisesti kahden vuoden tai 60 000 kilometrin välein, tarvittaessa useammin. Aine lisätään vanhan moottoriöljyn sekaan, moottoria käytetään ja lopuksi vaihdetaan uusi öljy ja lika kulkeutuu notkeasti öljyn mukana pois moottorista vanhan öljyn mukana.
Puhdistuksen jälkeen suositellaan Forté Top End Treatment -aineen lisäämistä uuden öljyn sekaan. Se on tarkoitettu moottoreille, jotka ovat herkkiä venttiilien liimautumisongelmille tai joissa hydrauliset nostimet ovat äänekkäät. Se jatkaa Motor Flushin puhdistustyötä männänrenkaissa ja niiden urissa, poistaa lakka- ja hartsimaiset epäpuhtaudet sekä ehkäisee öljytilan likaantumista. Päätimme käyttää tätä myös Volvon moottoriin puhdistuksen jälkeen. Muuta ja omia mietteitä:
Aineita on melkoisen monta ja melkoisen lukuisiin kohteisiin ja mietinkin, että jossakin välissä voisi kokeilla muitakin Fortén aineita eri kohteisiin.
Taannoin oli siis tuo kauan odotettu käsittelytoimenpide. Ennakkoon nauhoitin kännykällä vähän auton tyhjäkäyntiääntä, jotta voisin sitten käsittelyn jälkeen äänittää sitä uudelleen ja saisin vertailukohteen, jotta tietäisin onko tuolla käsittelyllä ollut mitään vaikutusta asiaan.
Käsittelyn jälkeen auto ainakin tuntui pirteämmältä ja kiihtyi paremmin ja lisäksi nakutus oli vähän vähentynyt, mutta ei kuitenkaan loppunut kokonaan. Katsotaan vieläkö aineen vaikutus lisääntyy kun ajokilometrejä tulee lisää.
Mitään ennen ja jälkeen teknisiä mittausarvoja ei auton huollon suhteen tehty, mutta sellaisten tuloksista voi lukea netistä mm. alussa viittaamastani artikkelista ja muualta ja odotetaan vaikka autobloggausalan ammattilaisten tekemiä lisätutkimuksia aiheesta.
Lopputulos:
Käsittely kannatti mielestäni tehdä, vaikka se ei tuota alkuperäistä nakutusta kokonaan poistanutkaan, joten sen suhteen selvittelyt jatkuvat edelleen. Onpahan ainakin yksi asia kokeiltu, jolla olisi voinut olla vaikutusta asiaaan.
Tästä on hyvä jatkaa kohti kesää, vaikka täällä vähän kylmää tuolla ulkona vielä onkin.
Yli kaksi vuotta tuota ärsyttävää ääntä oli siis kuunneltu ja eri paikoissa ja eri aikoina annettu autolle "valohoitoa" erilaisissa alan valtuutetuissa liikkeissä (siis ammattilaisten toimesta), mutta ääntä ei pystytty paikallistamaan ja siihen alkoi jo itse tottua, mutta toki se kovasti koko ajan harmitti ja siitä sai kuittailuja aina kun joku sen kuuli. Onneksi minulla on kestävyyttä tässä suhteessa sen verran, että pärjäsin henkisestä tähän asti.
Mikään osa tuolta ei ollut loppujen lopuksi rikki, vaan autosta oli imusarjasta tuollainen imupuolen ilmanohjainpelti löysässä (kaksi pulttia oli jäänyt tehtaalla kiristämättä kiinni ja siellä oleva liima oli noin 150 tkm kohdalla lakannut pitämästä peltiä paikoillaan) Tässä Opel-mallissa (Z16XEP) tuo ilmanohjainpelti on metallinen, niin se alkoi löystyttyään aikoinaan pitää ääntä. Aluksi (videon mukaisesti) tyhjäkäynnillä ja sittemmen kaasuteltaessa. Äänen ilmeneminen siis muutui, kun tuli lisää kulumista/löystymistä.
Eli alkuun vika ilmeni tyhjäkäyntikierroksilla ja loppua kohden se ilmeni enemmän kaasutellessa (ks. oheinen video aiheesta).
Laitoin videon tiedoksi tänne, jotta muut vastaavan asian kanssa painivat voisivat saada siitä apua.
Kerron mielelläni lisää asiasta, jos tulee kysyttävää!
Video vian ilmenemisestä ja sen aiheuttamasta pellistä.
Miten sitten asia korjattiin? Loppujen lopuksi asiassa auttoi autoalaa opiskellut serkkuni ja saimme yhdessä korajttua ongelman. Kohde piti vaan purkaa osiin (tai siis tuo imupuoli ja sitä ennen sen irrottamista estävät letkut, ohjainyksiköt, kaasutin, jne.) ja sitten piti irrottaa pelti kokonaan ja poistaa vanhat liimat ja puhdistaa kohde, jonka jälkeen sen saattoi liimata uudelleen ja kiristää tiukkaan. Tämän jälkeen kohteen pystyi kasaamaan ja kaikki toimi oikein mukavasti.
Äärettömän tärkeän ja hyvän vinkin asian korjaamiseksi antoi alkuvuonna Länsiauton korjaamopäälliköltä asiasta hänen kanssaan keskusteltuani. Kiitos Samille (asianosainen tietää ketä tarkoitan) ammattilaisen mielipiteestä ja vinkistä sekä siitä, että vapaaehtoisen toimijan matka jatkuu keskeytymättä ja hyvillä mielin autolla, joka kuulostaakin nykyisin enemmän autolta.
