Taanoin hankkimani roiskevesisuojatut Jabra Halo Smart ‐Bluetooth-kuulokkeet toimivat mainiosti omassa käytössä. Lähdin heti ne saatuani lenkille, joten sekin oli jo on huimaa edistystä tavalliseen olotilaan, joten alku on ainakin lupaava ja välineurheiluahan tämäkin on.
Lisäksi noissa Vapepa-hommissa, joissa liikun paljon, on usein toisessa korvassa radiopuhelimen korvakuuloke, joten Jabra toimii toisessa korvassa hyvin eli tähän tarkoitukseen tuon laitteen hankinkin.
Mikrofoni on suojattu tuulelta eikä puheluissa pitäisi siksi esiintyä vastaanottajalle ainakaan niin paljon sitä vastapuolta ärsyttävää kohinaa - tätä pitää kysellä vielä tarkemmin vastapuolelta, joka asian huomaa, jos huomaa.
Kuulokkeissa on värinähälytys puheluita varten ja lisäksi tuote värisee päälle laitettaessa sekä sammutettaessa, joten kun vain vielä oppii tuon värinäindikaation tulkinnan, niin se on elämää helpottava asia. Lisäksi tuote juttelee naisen äänellä ja "lontoonmurteella" kun sen laittaa päälle ja kun "kysyy" siltä akun varaustilaa ja jos laitetta ei jostakin syystä kytkeydy...esimerkiksi, jos on unohtanut puhelimestaan Bluetooth-ominaisuuden pois päältä (empiirinen kokemus).
Välillä päänkääntäminen aiheuttaa pientä pätkimistä yhteyteen, jos kuuntelee musiikkia, silloin kun puhelin sattuu olemaan housuntaskussa, mutta muuten yhteys on kohtuu stabiili. Sovitteilla sain kurvakäytävään kuulokkeet sopivasti asetettua ja olin tiiveyteen oikein tyytyväinen.
Korvanapeista lähtevät piuhat ottavat välillä tuulta vastaan ja tulee tietynlaista "huminaa", mutta siihenin tottuu ja pääsääntöisesti kokemus on mukava. Mutta kevyinä ja niskasankamallisena toteutuksena ne ovat suhteellisen miellyttävät käyttää.
Musiikin toisto menee myös tauolle, kun ottaa kuulokkeet pois korvista ja laittaa magneettiset korvanapit yhteen rinnalle roikkumaan. Toisaalta toisella napilla voi kuunnella samalla musiikkia, kun vaikka risteyksissä ottaa toisen napin pois korvasta ja kuuntelee liikenteen ääniä (turvallisuusnäkökohta). Kuulokkeissa on siis pienet magneetit ja niiden avulla korvanapit saa yhdistettyä näppärästi toisiinsa eivätkä ne ole tiellä kun niitä ei käytä. Kiinnitys on mahdollista myös niskasankaan tietylle kohtaa, mutta tässä usein paidan tai takinkaulukset estävät niiden paikallaan pysymisen.
Lisäksi laitteen avulla voi puhua handsfree-puheluja ja se toimii muiden Jabran lisälaitteiden kanssa mielestäni oikein hyvin yhteen.
Teknisiä tietoja laitteesta (tiedot lainattu mm. Verkkokauppa.com:n tuotetiedoista ja tuotteen pakkauksesta):
Bluetooth 4.1, kantavuus jopa 10 metriä
Kaukosäädin niskasangassa: Kyllä
Paino: 38 grammaa
Akun kesto (valmistajan ilmoittamana): puheaika jopa 17h, musiikin kuuntelu jopa 15h, valmiusaika jopa 22 päivää, latausaika noin 2h.
Pakkauksen tiedot:
Jabra Halo Smart -kuulokkeet
Kuulokkeiden vaihtopäitä kolme eri kokoista paria (S, M ja L -koot)
Oma elämä vaikuttaa välillä yhdeltä sirkukselta, mutta toisaalta onko se huono asia, jos kaikki toimii kuin sirkuksessa eli hienosti yhteen? Nyt teki mieleni kirjoittaa taas eräästä hienosta kokemuksesta ja siihen liittyvistä mietteistä, joten siksi tässä näppäimistöä näpyttelen.
Ihan tekniseen testaamiseen tämä asia ei puhtaasti tietenkään liity, mutta potentiaalisena loppukäyttäjänäkökulmana tämä lienee perusteltavissa oleva kirjoitus, siis myös tässä foorumissa.
Käytän siis tilaisuutta hyväkseni ja kerron muutaman näkökulman asiaan, jota itsekseni olen tässä taannoin saatujen kokemusten valossa pohtinut.
Olimme jälleen perheeni kanssa, nyt jo jokavuotiseksi traditioksi muodostuneen tavan mukaan, sirkuksessa ja vierailimme Sirkus Finlandian osaavassa ja hienossa ympäristössä Tampereella 10.9.2017 klo 17.00 -näytöksessä.
Olen aina ihaillut sitä yhteistyötä, jota sirkuksessa näkee ja ihailin sitä jälleen kerran! Esimerkiksi silloin tilanteen näkee parhaiten, kun maneesin painavat pressut poistetaan tai erilaisia rakennelmia ja/tai rekvisiittoja pystytetään nopeasti näyttämölle. Tuo saumaton yhteistyö näyttäytyy tuolloin siis parhaalla mahdollisella tavalla. Sitä kannattaa jokaisen seurata katsomosta ja ottaa siitä oppia, jos vain mahdollista.
Tuolloin tapahtuu tietynlainen "maaginen", nopea ja saumaton yhteistoimintatapahtuma, jota on mukava seurata myös katsojan näkökulmasta. Kaikilla on oma sovittu tehtävänsä ja asiat suoritetaan kauniisti, nopeasti ja tyylikkäästi yhteistyössä muiden kanssa - hienoa ja kadehdittavaa toimintaa.
Tästä olisi monen tahon hyvä ottaa oppia ja käyttää esimerkiksi omassa koulutuksessaan ja kaikenlaisten asioiden toteuttamisessa.
Samalla tavalla olen aina ihaillut myös erilaisia turvallisuustarkastuksia, joita esiintyjät tekevät aina ennen omaa esitystään ja etenkin kun kaikki valmistelu ja turvallisuustarkastukset eivät edes näy meille katsojille.
Samaan kategoriaan kuuluu mm. trapetsi-taiteilijan varmistaminen eli varmistusköyden toisessa päässä seisova luottohenkilö, joka tietää asiasta enemmän kuin tarpeeksi ja jonka hartioille laskeutuu esityksen aikana automaattisesti erittäin kova vastuu tuosta toisesta siellä narun toisessa päässä esiintyvästä taiteilijasta ja monesti kenties jopa omasta puolisosta tai ainakin ystävästä ja luotettavasta työtoverista. Tämä avustaja tai varmistaja, miksi sitä nyt kutsutaankaan tässä yhteydessä, antaa löysää köyteen aina tarpeen mukaan - riittävästi, mutta ei liikaa ja kiristelee sitä myös sopivasti. Tämä kaikki tietenkin vaatii toki kovaa harjoittelua ja harjaantumista, jotta se toimisi hyvin ja saumattomasti, mutta se vaatii myös molemminpuolista luottamusta ja varmistajaltakin näkemystä erilaisiin temppuihin ja siksi lienee usein tapana se, että mm. trapetsitaiteilijat varmistavat toisiaan, mikäli eivät ole samassa esityksessä lavalla.
Tämän vuotuisessa Sirkus Finlandian esityksessä oli jälleen otettu erilaisia lähestymiskulmia ja pidin itse kovasti klovnin totutun tyylin murtamisesta ja sen saattamisesta tälle vuosituhannelle. Lisäksi sirkus Finlandiassa on aina jotakin uutta ja säväyttävää ohjelmistossa ja siksi siitä pidänkin. Henkensä haukkominen ja pieni jännitys sekä wow-huudahdukset kuuluvat asiaan ja ovat oikein toivottaviakin. Tällä kertaa erään paikan sydämistämme varasti tuo naisklovni Michelle, joka oli tietynlainen muutos perinteisiin totuttuihin vannehousuilla temmeltäviin keski-iän ylittäneisiin miespuolisiin klovneihin, joihin on totuttu. Toki perinteet ovat hyviä ja pidän niistä, mutta koska sellaisia on jo nähty paljon, niin oli oma ihana mausteensa tuo Michelle vähän erilaisesta näkökulmasta. Toki punainen nenä ja isot klovnin kengät antoivat ymmärtää, että tässä on nyt klovni kyseessä. Uudenlaisia innovaatioita ja hauskoja temppuja oli esitys täynnä ja mimiikalla höystettynä se oli eräs mieleenpainuvin juttu sirkuskokemuksesta tällä kertaa. Tämä vartalonhallinta ja tilannetaju sekä tilannekomiikan aukoton hallitseminen aikaansai yhden mieleenpainuvimmista illan esityksistä. Kiitos siitä kaikille, etenkin klovni Michellelle! Kun esityksessä oli sopivassa määrin kehonhallintaa ja hauskuutta ja sitä oli ripoteltu koko esityksen sekaan, sinne tänne alusta loppuun, ja klovni koko ajan pysyi roolissaan, niin se kantoi koko matkan hienosti ja aikaansai eheän ja miellyttävän kokonaisuuden ja yleisökokemuksen.
Erilaiset nopeat ja henkeä salpaavat esitykset olivat kaikki hienoja ja tervetulleita mm. maailman nopein jonglööri ja surmanajajat veivät ison osan huomiosta omilla esityksillään, mutta toki minulla on silmää myös naiskauneudelle ja sitähän oli tarjolla myös paljon - taitavia ja notkeita naisia, joilla vartalonhallinta ja erilaiset koordinaatiotaidot olivat kohdallaan.
Pidin myös sirkuksen osallistamisesta eli siitä, että esityksissä tarvittiin myös katsomossa olleita katsoja avustavassa roolissa muutamassa esityksessä ja kyseiset henkilöt sattuivat suoriutumaan noviiseina myös omista osistaan mallikkaasti ja he olivat oikein rohkeita ja hieno lisä illan esitykseen.
Monet mm. Mongolian taiteilijoiden vauhdikkaista esityksistä olivat sellaisia, että olisi itsekin tehnyt mieli olla mukana lavalla esiintymässä ja jos ei muuten olisi kykyä, niin avustavassa roolissa, mutta se ei tietenkään onnistunut. Palvelu oli ystävällistä ja mm. sirkustirehtööri jutteli asiakkaiden kanssa esityksen jälkeenkin, joten myös se oli hienoa.
Esiintyjät, jotka olivat näkyvillä ja joille taputettiin, olivat toisaalta vain osa (siis se näkyvin osa) tästä suuresta kokonaisuudesta, kuten teatteritoimintaan tottuneena olen pannut merkille, että usein mm. muusikot, tehostehenkilöt sekä roudarit sekä muut taustalla häärivät henkilöt, eivät tule näkyviin ja heitä ei kenties aina muisteta, jos kaikki menee hyvin ja niin kuin on suunniteltu.
Tuo taustahenkilökunta eivät kenties saa useinkaan niin paljon kiitosta, kuin mitä heille kuuluisi, ainakaan katsojien suunnalta, mutta kokemuksesta tiedän, että juuri heitä tarvitaan paljon tuollaisen eheän, hienon ja nimenomaan sujuvan kokonaisuuden luomisessa. Jotta paikalle saadaan paljon yleisöä ja sellaista yleisöä, joka tulee toistekin eli tyytyväistä yleisöä tarvitaan markkinointia ja telttojen pystyttämistä monen monituista kertaa. Joten nostan hattuani jälleen kaikille sirkuslaisille! Tämä lienee pikemminkin elämäntapa ja tähän tarvitaan tiettyä tunteen paloa, jotta meille katsojille saadaan vuodesta toiseen hienoja esityksiä nautittavaksemme. Kiitos siitä kaikille, jotka tätä työtä jaksatte tehdä - teitä tarvitaan! Lasten kanssa juteltiin ennen ja jälkeen, että on aika kovaa hommaa tuollaisen kiertueen hoitaminen ja mitä kaikkea siihen sisältyykään, mutta totesimme, että se on vähän kuin harrastajateatterissa oleminen eli siellä ollaan yhtä suurta perhettä ja annetaan toki itsestä paljon toisten eteen, mutta vastaavasti saadaan tilalle kenties paljon enemmän.
Kun sirkus, teatteri, vapaaehtoinen auttaminen tai mikä ikinä se oma juttu sitten onkaan jos se on sydämessä, niin se kuuluu, näkyy ja tuntuu myös niille katsojille ja niin sen pitääkin olla!
Mahtava ohjelma siis jälleen kerran, kiitos Sirkus Finlandia ja tirehtöörin sanoin "...ensi vuonna tavataan, mutta silloin onkin jo täysin uudenlainen ohjelma..."!
Love the clown Michelle she is the best and funny! Clown is art! This time clown is not scary she is cool and skilled! Thanks Michelle and You all!
Hankin tiettyä tarkoitusta silmällä pitäen mustan JBL CHARGE 2+ -lataavan Bluetooth-kaiuttimen ja se osoittautui oikein mainioksi peliksi siihen tarkoitukseen, mihin sen hankin.
Tämä roiskevedenkestävä JBL Charge 2+ -aktiivikaiutin tuottaa hyvän äänen ja koska laite on kannettava (paino noin 540-610g).
JBL Charge 2+ -stereokaiuttimessa on kaksi kirkkaan äänentoiston tarjoavaa kaiutinelementtiä ja kaksoispassiivisäteilijät, jotka toistavat basson niin voimakkaasti, että voit nähdä kalvojen värähtelevän ja lähelle seinää lattialle sen laittaminen aikaansaa entistä jyhkeämmät äänet.
Kaksoispassiivisäteilijät laitteen päissä (liikkuvat äänen paineesta).
JBL Charge 2 -kaiuttimessa on 6000 mAh litiumioniakku, joka pystyy valmistajan mukaan toistamaan jopa 12 tuntia musiikkia. Itse en ole suorituskykyä ehtinyt testaamaan, mutta tuotetta voi ladata samalla kun toistaa musiikkia, joten ei se heti se musiikki lopu jos on varautunut.
Laite on rakennettu myös lataamaan muita kannettavia laitteita USB-portin kautta, mikä on hyvä ominaisuus, koska nykyiset älypuhelimet, ainakin kun niillä toistaa musiikkia, kuluttavat akun loppuun aika pian.
Takaosan liittimet ovat hyvässä rivissä.
Laitteen monipuolisen langattoman Bluetooth®-toiminnon avulla saadaan jaettua sen käyttö usean puhelimen kesken eli Charge 2 -kaiuttimessa on Bluetooth®-kimppakuuntelutila, jonka avulla jopa kolme käyttäjää voi toistaa omia Bluetoothia käyttäviä laitteita samalla kaiuttimella.
JBL Charge 2 -kaiuttimessa on myös hands free -kaiutin puhelinkokouksia ja kaiutinpuheluita varten.
Laitteessa on patentoitu kohinaa ja kaikua vaimentava patentoitu tekniikka, jonka ansiosta puheluiden ääni pitäisi olla selkeä.
Juha Kuusijärven 2009 (http://www.ammattiautot.fi/uutiset/forte-sisapuhdistus-tekniikalle/) julkaisemaan artikkeliin "Forté – Sisäpuhdistus tekniikalle" (Julkaistu 13.2.2009) viitaten tutustuin itsekin tuollaiseen tuotteeseen ja lisäksi kun samaan aikaan kaveri vinkkasi, että vabhankin auton (js jopa Opelin) tehoja ja nakutuksia saattaisi saada pienemmäksi ihan pelkästään tuollaisella Forté-käsittelyllä, niin siitä se ajatus ja toteutus sitten lähti.
Erilaiset tavat pienentää polttoaineen kulutusta ovat edelleenkin mukana päivän keskusteluissa, kuten olivat kovasti jo tuolloin vuonna 2009 (viitaten lukemaani ja tuohon aikaisemmin mainitsemaani Kuusijärven artikkeliin). Vaikka autobloggaaja en virallisesti olekaan, kuten muutama seuraamani henkilö (kuten Poloinen eli http://www.autotie.fi/tien-sivusta/poloinen), niin loppukäyttäjätestaus-ajatuksella tähänkin asiaan sukelsin asiaa kokeilemaan ja hyvä kokemuksia rikkaampana tässä ollaan.
Taustaa:
Koska oman auton selvittämätön pieni "nakutus" on minua kovasti vaivannut, joten minulla oli todellinenkin syy alkaa tutkia tätä asiaa hieman enemmän.
Otin siis rohkeasti yhteyttä Forté-tuotteen maahantuonnista ja markkinoinnista vastaavaan tahoon, jolta sain selkeät ohjeet siitä, että asian tiimoilta kannattaa olla yhteydessä valtuutettuun ammattilaiseen. Tämä siksi, että näiden tällaisten aineiden käyttöön on tarkkoja ohjeistuksia ja paljon muistettavia asioita, joita TeeSeItse-henkilöt eivät välttämättä hallitse riittävässä määrin. Siksi onkin tärkeää teettää työ ammattilaisella. Asiaan kun kuuluu olennaisesti moottoriöljyn ja suodattimen vaihto ja puhdistusaineen käyttäminen aikana autolla ei yleensä saa ajaa (ainakaan pitkiä matkoja) ja autoa ei saa kuormittaa, jotta ei tehdä vahinkoa esim. moottorille.
Yksi polttoaineenkulutusta ja muita ongelmia lisäävä tekijä on moottorin likaantuminen ja siitä voi muutenkin aiheutua erinäisiä muita ongelmia, joten se on toinen perustelu, jonka puolesta jo pitkään palvelleen Opelimme sai osakseen ko. käsittelyn eli tuollaisen moottorin sisäpesun / Forté-käsittelyn.
Toiveissa oli oman auton nakutuksen mahdollinen poistuminen tai ainakin vähentyminen, joten siksi yhteydentotto ammattiliikkeeseen ja sopivan huolto-ajan keseleminen ja se onnistui suhteellisen helposti.
Tuotteen maahantuojan ja ammattifirman hyvällä avustuksella sain asioita selvitettyä ja sain kuin sainkin autoni vietyä huoltoliikkeeseen ja sitä myöden sain autolle teetettyä tuollaisen Forté-käsittelyn.
Testikohde on siis Opel Astra noi 155 tkm ajettu ja 1,6l:n koneella varustettu ja vuosimallia 2005. Todennäköisesti siihenkin on jo jotakin likaa kertynyt ja moottori siis lisäksi vähän tyhjäkäynnillä ja ainakin matalilla kierroksilla nakuttelee. Muutenkin auto on ollut kuin nykyinen omistajansa (eli minä), että on vähän omalaatuinen ja kolinaa ja pientä kolotusta vähän väliä siellä sun täällä, mutta eteenpäin kuitenkin mennään lähes koko ajan. Ja toisaalta pitäähän niitä harrastuksiakin olla.
Öljynvaihto autoon tehtiin viimeksi tammikuussa ja sen jälkeen sillä on ajettu noin 5000 km, joten nyt sitten uusi öljynvaihto käsittelyn yhteydessä.
Nettikeskusteluita seuraamalla totesin, että Forté Motor Flush -ainetta käyttäneet ovat pääsääntöisesti saaneet hyviä kokemuksia ko. tuotteesta, joten uskalsin itsekin tätä ajatella kokeiltavan.
Forté-tuoteperheeseen kuuluu monenlaisia tuotteita, joskin ne eivät ole kuluttajatuotteita, joten käsittely ei siis sovi TeeSeItse-henkilön tehtäväksi.
Forté-aineita maahantuovan Tecalemit Oy:n yhteyshenkilö oli Tampereen alueen Forté-myyjä Markku Kukkonen.
Factaa:
Motor Flush on moottorin voiteluöljyjärjestelmän puhdistusaine. Sitä suositellaan käytettäväksi säännöllisesti kahden vuoden tai 60 000 kilometrin välein, tarvittaessa useammin. Aine lisätään vanhan moottoriöljyn sekaan, moottoria käytetään ja lopuksi vaihdetaan uusi öljy ja lika kulkeutuu notkeasti öljyn mukana pois moottorista vanhan öljyn mukana.
Puhdistuksen jälkeen suositellaan Forté Top End Treatment -aineen lisäämistä uuden öljyn sekaan. Se on tarkoitettu moottoreille, jotka ovat herkkiä venttiilien liimautumisongelmille tai joissa hydrauliset nostimet ovat äänekkäät. Se jatkaa Motor Flushin puhdistustyötä männänrenkaissa ja niiden urissa, poistaa lakka- ja hartsimaiset epäpuhtaudet sekä ehkäisee öljytilan likaantumista. Päätimme käyttää tätä myös Volvon moottoriin puhdistuksen jälkeen. Muuta ja omia mietteitä:
Aineita on melkoisen monta ja melkoisen lukuisiin kohteisiin ja mietinkin, että jossakin välissä voisi kokeilla muitakin Fortén aineita eri kohteisiin.
Taannoin oli siis tuo kauan odotettu käsittelytoimenpide. Ennakkoon nauhoitin kännykällä vähän auton tyhjäkäyntiääntä, jotta voisin sitten käsittelyn jälkeen äänittää sitä uudelleen ja saisin vertailukohteen, jotta tietäisin onko tuolla käsittelyllä ollut mitään vaikutusta asiaan.
Käsittelyn jälkeen auto ainakin tuntui pirteämmältä ja kiihtyi paremmin ja lisäksi nakutus oli vähän vähentynyt, mutta ei kuitenkaan loppunut kokonaan. Katsotaan vieläkö aineen vaikutus lisääntyy kun ajokilometrejä tulee lisää.
Mitään ennen ja jälkeen teknisiä mittausarvoja ei auton huollon suhteen tehty, mutta sellaisten tuloksista voi lukea netistä mm. alussa viittaamastani artikkelista ja muualta ja odotetaan vaikka autobloggausalan ammattilaisten tekemiä lisätutkimuksia aiheesta.
Lopputulos:
Käsittely kannatti mielestäni tehdä, vaikka se ei tuota alkuperäistä nakutusta kokonaan poistanutkaan, joten sen suhteen selvittelyt jatkuvat edelleen. Onpahan ainakin yksi asia kokeiltu, jolla olisi voinut olla vaikutusta asiaaan.
Tästä on hyvä jatkaa kohti kesää, vaikka täällä vähän kylmää tuolla ulkona vielä onkin.
Yli kaksi vuotta tuota ärsyttävää ääntä oli siis kuunneltu ja eri paikoissa ja eri aikoina annettu autolle "valohoitoa" erilaisissa alan valtuutetuissa liikkeissä (siis ammattilaisten toimesta), mutta ääntä ei pystytty paikallistamaan ja siihen alkoi jo itse tottua, mutta toki se kovasti koko ajan harmitti ja siitä sai kuittailuja aina kun joku sen kuuli. Onneksi minulla on kestävyyttä tässä suhteessa sen verran, että pärjäsin henkisestä tähän asti.
Mikään osa tuolta ei ollut loppujen lopuksi rikki, vaan autosta oli imusarjasta tuollainen imupuolen ilmanohjainpelti löysässä (kaksi pulttia oli jäänyt tehtaalla kiristämättä kiinni ja siellä oleva liima oli noin 150 tkm kohdalla lakannut pitämästä peltiä paikoillaan) Tässä Opel-mallissa (Z16XEP) tuo ilmanohjainpelti on metallinen, niin se alkoi löystyttyään aikoinaan pitää ääntä. Aluksi (videon mukaisesti) tyhjäkäynnillä ja sittemmen kaasuteltaessa. Äänen ilmeneminen siis muutui, kun tuli lisää kulumista/löystymistä.
Eli alkuun vika ilmeni tyhjäkäyntikierroksilla ja loppua kohden se ilmeni enemmän kaasutellessa (ks. oheinen video aiheesta).
Laitoin videon tiedoksi tänne, jotta muut vastaavan asian kanssa painivat voisivat saada siitä apua.
Kerron mielelläni lisää asiasta, jos tulee kysyttävää!
Video vian ilmenemisestä ja sen aiheuttamasta pellistä.
Miten sitten asia korjattiin? Loppujen lopuksi asiassa auttoi autoalaa opiskellut serkkuni ja saimme yhdessä korajttua ongelman. Kohde piti vaan purkaa osiin (tai siis tuo imupuoli ja sitä ennen sen irrottamista estävät letkut, ohjainyksiköt, kaasutin, jne.) ja sitten piti irrottaa pelti kokonaan ja poistaa vanhat liimat ja puhdistaa kohde, jonka jälkeen sen saattoi liimata uudelleen ja kiristää tiukkaan. Tämän jälkeen kohteen pystyi kasaamaan ja kaikki toimi oikein mukavasti.
Äärettömän tärkeän ja hyvän vinkin asian korjaamiseksi antoi alkuvuonna Länsiauton korjaamopäälliköltä asiasta hänen kanssaan keskusteltuani. Kiitos Samille (asianosainen tietää ketä tarkoitan) ammattilaisen mielipiteestä ja vinkistä sekä siitä, että vapaaehtoisen toimijan matka jatkuu keskeytymättä ja hyvillä mielin autolla, joka kuulostaakin nykyisin enemmän autolta.
Minulla oli taannoin kaksi viikkoa testissäni Sigman 18-35 mm:n 1.8 valovoimalla varustettu optiikka ja se osoittautui hyväksi tuttavuudeksi. Nyt sain siitä muutaman kommentin ja rivin raapustettua tänne blogiinikin, joten voin itsekin palauttaa mieleeni olennaisia asioita sitten jos ja kun tuollaisen hankintapäätöstä mietin joskus tulevaisuudessa.
Optiikka Sigma 18-35 mm / 1.8 A ja USB-dock (tarkennuksen hienosäätöä ja ohjelmistopäivitystä verten)
USB-dock Sigman optiikalle.
Kuljetuslaukku objektiiville.
Objektiivi vastavalosuojan ja USB-dockin kanssa.
Objektiivi kuljetuskunnossa.
Sigma 18-35mm f/1.8 A DC HSM kiinnosti minua paljon siksi, että kyseinen objektiivi tarjoaa uskomattoman f/1.8 valovoiman ja sen siis läpi koko zoomausalueen ja tämän ansiosta pystyn saamaan parempia kuvia hämärämmässä ja sopii kuin nenä päähän mm. teatterin hämäryydessä kuvatessa tai muissa kohteissa, joihin ei salamavalojen kanssa pysty menemään.
Objektiivin kuvanlaatu on mielestäni erittäin hyvä ja se tuotetta on helppo käyttää.
HSM-tarkennusmoottori antaa nopean ja suhteellisen hiljaisen automaattitarkennuksen.
Sigma 18-35/1.8 A on yhteensopiva mm. Nikonin APS-C -kennon järjestelmäkameroissa ja oma mallinsa Sigmalta on myös mm. Canonille ja muille valtamerkeille.
Nikonin 18-300 VR objektiiviin tottuneena ja sitä vertailukohtana käyttäessä tuntui tuo uusi Sigma hieman raskaalta (onhan se vähän painavampi) ja zoomausalue ei ollut läheskään yhtä suuri, mutta muuten tietyt ominaisuudet puoltavat sitä, että sellainen olisi joskus minunkin kamerarepussani minulla kuvauskeikoilla mukana.
Vasemmalla 18-35 mm Sigma ja oikealla 18-300 mm Nikonin optiikka (eroa mm. pituudessa telepäässä).
Oma mielipide:
Tuote on suhteellisen kookas, mutta kuitenkin kannettavissa ja hyvällä valovoimalla varustettu.
Tuote vaikuttaa ihan hyvältä tuttavuudelta, vaikkakin koltaan ja painoltaan se on isohko (valovoima painaa ja myös maksaa!).
Ihan peruskäytössä itseäni ajatellen tuo tuotteen zoomausalue (18-35 mm) on aika pienehkö, ainakin kun on tottunut suurempaan zoomaus-alueeseen ja ihan potrettikuvien ottamiseen en tuota käyttäisi, mutta oman viehätyksensä tuohon tuo kyllä tuo 1.8 valovoima, joka jatkuu koko zoomausalueen samanlaisena. Ja esimerkiksi videointikäyttöön tuollainen voisi sopia hyvin kun mm. syväterävyydellä voidaan leikitellä helpommin.
Mukana testattavaksi ja kokeiltavaksi tullut USB-dock vaikutti sekin hyvältä ja myös speksien perusteella ihan käyttökelpoiselta tuotteelta (tällaiselle insinörtille tarkempaan säätämiseen, kun on aikaa).
Uskon, että tuollainen optiikka jossakin vaiheessa minunkin kameralaukussani majailee (sitten kun sen ajankohta on oikea tai pikemminkin ainakin jos saan sponsorin tai sen lottovoiton).
Tarkennusmoottori oli suhteellisen hiljainen ja kohtuullisen nopea.
Kovin kattavaa kokemusta tuosta ei kuitenkaan ehtinyt kertyä kahden viikon laina-ajan aikana, mutta hyvältä se silti tuntui omaan käteen.
Hyvää oli myös se, että objektiivin pituus ei muuttunut zoomauksen perusteella.
Tuote ole jämerän oloinen ja ammattimaisen tuntuinen ja mielestäni erittäin hyvä.
Ainakin testattavan tuotteen mukana tuli kotelo ja vastavalosuoja ja linssinsuojus sekä bajonettipäähän suojatulppa. Sellaisia siis suosittelen hankkimaan, jos ei myyntipakkauksessa niitä automaattisesti olisi.
Hienoa oli ikkuna, josta tarkennusasteikon näki vilkaisemalla.
Suosittelen, joskin tuollaisen hinta esimerkiksi Rajala Pro Shopissa liikuskelee siinä 649 euron hujakoilla (käytettynä saanee toki vähän halvemmalla) sekä USB-dock on noin 49 euron luokkaa (8.2.2017 / https://www.rajalacamera.fi/sigma-18-35-1-8-art-dc-hsm-naf.html).
Minua harmitti palauttaa ko. tuote tuon kahdenviikon kokeilemisen jälkeen, mutta minkäs teet. Pienen hankintakipinän se kuitenkin jätti takaraivoon kolkuttelemaan, joten sponsorinmetsästys alkakoon ;)
Sain testattavakseni ja kokeiltavakseni kellojen edustajataholta myös Huawei-fit -älykellon (vertailun vuoksi halvemmassa hintaluokassa eli noin 129,90 euroa / 1.2.2017, Verkkokaupoa.com).
Lisää älyä siis ranteeseen/ranteisiin kokeeksi.
Huawei Fit on siro ja kaunispiirteinen perus älykello, jossa on sykemiittaus ja muita toimintoja ja se on iOS/Android-yhteensopiva.
Huawei Fit -älykelloa on myynnissä kahdella erilaisella hihnanpituudella (kuvassa pidempi).
Huawei Fit-älykello on varustettu 1.04" PMOLED- kosketusnäytöllä. Siinä on Gorilla Glass ja se on suojattu naarmuilta ja iskuilta. Rakenteen luvataan kestää vettä jopa 50 metriin asti (en tosin ole uskaltanut kokeilla lainakellolla - enkä niin syvälle tosin pääsisikään).
Kello mittaa sykkeen ranteesta ja sen ansiosta Huawei Fit pystyy mittaamaan mm. liikuntasuorituksia, päivän aktiviteettia ja unitietoja. Tosin erään päivän aikana olin kellon mukaan mukamas nukkunut jonkin aikaa. Itse sitä itse muista, enkä heti myönnä, mutta liekö sitten mittausvirhe. Toki voinee olla jokin leppoisampi työtehtäväkin, ja/tai niin mukavaa työntä ja ihanat työkaverit, että leposyke näyttää riittävän matalaa ja kun stressitasoakaan ei pysty mittaamaan, joten älykello totesi, että insinörtin täytyy varmaan nukkua, kun ei syki koko aikaa edes takaisin.
Kellon näytöltä pystyy katsomaan muun muassa kellonajan (aika kiva ominaisuus kellolle), säätiedot, sykkeen, askeleet (tämä on kiva seurata päivän aikana), liikuntasuorituksen tiedot, unitiedot, ilmoitukset, hälytykset sekä saapuvat viestit ja puhelut. Puheluihin ei tosin pysty vastaamaan tai niitä puhelemaan, kuten kalliimmilla älykelloilla, mutta ominaisuudet ovat muuten ihan kattavat tämän hintaluokan kellolle.
Kellon rakenne on alumiinia ja se on suhteellisen siro. Kello on muotokieleltään pyöreä ja se sopiikin monesti tilanteeseen kuin tilanteeseen. Kelloja on varustettuna pidemmällä ja lyhemmällä rannekkeella, joten ostaessa kannattaa siihen kiinnittää huomiota.
Teknisiä tietoja (netistä ja eri lähteistä poimittuina):
Ranneke: 140 - 210 mm (iso) ja 130 - 200 mm (pieni).
Kellon mitat: kotelointi 39.5 mm halkaisija, 11.5 mm paksuus, näytön halkaisija 26.4 mm.
Näytön koko: 1.04".
iOS/Android-yhteensopiva.
Rannesykemittaus.
Akunkesto jopa 7 vrk.
Vesitiivis 50 m asti.
Huawei Fit (vaemmalla) ja Samsung Gear3 vierekkäin.
Oma mielipide:
Kello on siro ja tulee mielenkiintoisessa pakkauksessa.
Kellon käyttäminen on aluksi hieman hankalaa, koska siinä ei ole ulkonevia näppäimiä tai nappeja ja pyyhkäisyt pitää oppia kokeilemalla. Aina kello ei tunnu vastaavan pyyhkäisyihini, liekö johtuva käyttäjästä tai kuivista sormista, mutta pääsääntöisesti se on helppokäyttöinen ja ajaa asiansa.
Ihan aluksi kello ilmoitti, että olisi uusi softa ja sen päivittäminen vei hieman aikaa, mutta toimi hienosti ja helposti.
Kellon Androidille tehtu Appsi on sekin myös suhteellisen yksiselitteinen ja sitäkin osaa käyttää helposti.
Hienoa oli seurata yön aikana kertynyttä dataa siitä, että paljonko on kevyttä unta ja paljonko syvempää unta yön aikana päässyt kertymään. Vielä tällä seuranta-ajalla pysty sanomaan suuntaan taikka toiseen onko se vertailukelpoista dataa ja onko tuolla jonkinlaista merkitystä päivän sujumiseen tai jakamiseen, mutta katsotaan, jos tästäkin tulee vielä lisäkokemusta testijakson aikana.
Tekstien rivittämisen ja sivuttamisen kanssa oli aluksi totuttelemista, mutta siihenkin tottui. Eli pyöreässä näytössä on pyritty hyödyntämään koko alaa ja siksi alignment ei osu sivusuunnassa kohdilleen kellotaulussa näytettäessä. Myös tekstin tavutus ei ole kunnossa. Nämä lienevät korkeintaan kosmeettisia ongelmia.
Kellolla ei pystynyt soittamaan puheluja ja mitään ulkoisia nappeja siinä ei ollut.
Kello on kuitenkin suhteellisen mukava kädessä koska se on kevyt. Laite on suhteellisen huomaamaton ja kaunis, jopa liiankin siro. Huomaamaton se tosin on vain, mikäli ei pidä eri älykelloja yhtä aikaa kummassakin ranteessa (testin takia), jolloin saa työtovereilta naurahduksia osakseen. No maineensa on kukin ansainnut, joten sillä linjalla jatketaan edelleen!
Hyvää laitteessa on mm. akun kesto sekä sen katsominen napautuksella.
Laitteen saa tilaan, jossa rannetta kääntämällä saa siirryttyä toiminnosta toiseen, joten se on ainakin hanskat kädessä toimiessa hyvä ominaisuus.
Laitteessa näyttö on väritön eli värejä ei ole käytössä, kuten Samsungin Gear3:ssa, mutta tällä valinnalla ja suunnittelulähtökohdalla saadaan varmaankin myös akun kestoa pidennettyä.
Palataan asiaan mahdollisten lisäpäivitysten muodossa, mikäli testiajan ainaka tulee lisäkokemuksia asiaan liittyen.
Nyt on ollut muutamassa kuvauksessa käytössä tuollainen hyväksi havautty YN560-TX, joka on radiolaukaisin Yongnuo-salamoille, ja se on yhteensopiva YN-560 IV -salaman sisäänrakennetun radiovastaanottimen kanssa.
Tällä radiolaukaisimella pystyn säätämään YN-560 IV -salamieni tehoja "etänä" suoraan lähettimestä, joka on kameran päällä.
Laite tukee kuutta erillistä ryhmää, joten voit säätää kuuden yhteensopivan salaman tai salamaryhmän tehoa ja zoomausta toisistaan riippumatta.
Asetuksia on helppo seurata LCD-näytöltä ja laitteen kantamaksi luvataan jopa 100 m (maksimia en ole kokeillut, mutta sisällä toimii hyvin ja uskon, että ulko-olosuhteissa päästään myös riittävään laajuuteen/kantamaan).
Teknisiä tietoja (netistä napattua tietoa eri lähteistä):
Laite käyttää virtalähteenään 2 kpl AA -paristoja, joten niiden vaihtaminen onnistuu helposti ja tuollaisia paristoja on aina matkassa.
Laite on yhteensopiva myös RF602/RF603/RF603 II -radiolaukaisimien kanssa ja tämä asia edesauttoi hankintapäätöksen tekemistä.
Laitteen mitat ovat 70 x 97,5 x 43 mm.
Laitteen paino on speksien mukaan 98 g, joten se ei paljon paina kuvausvarusteiden mukana kuljetettaessa.
Näitä on sekä Nikon-versioita, että Canon-versioita, joka tarkoittaa sitä, että Nikon-merkkisten kameroiden kanssa salaman herätystoiminto toimii automaattisesti. Muilta osin lähetin toimii myös muun merkkisissä kameroissa, joten kannattaa kokeilla varsinkin, jos omistaa YN-560 III tai YN-560 IV -salamoita tai muita yhteensopivia laitteita.
Oma mielipide:
Tämän laitteen sekä muutaman 602RF:n avulla saa aikaiseksi paljon lisää erilaisia ja mielenkiintoisiakin valaisukonsepteja ja järjestelyitä ja voi laajentaa ja toteuttaa erilaisia valaisukonfiksia eli mielikuvitusta lisää peliin!
Laite on suhteellisen helppokäyttöinen ja pienen totuttelemisen jälkeen insinörttikin osasi sitä käyttää.
Laite on suhteellisen kevyt ja kulkee mukana helposti.
Olen tyytyväinen, koska nyt voin säätää salamoiden tehoja etäältä ja aina ei tarvitse säätämisen aikana repiä softboxeista kankaita ja niiden tarroja irti, jotta pääsisi käsiksi salamien tehonsäätöön.
Tällä voi säätää vaikka toisen ryhmän valotehoja ja sitten laukaista toisen ryhmän salamat vaikka tuolla 602TX:llä tai muulla, joten erilaisia kombinaatioita voi keksiä mielin määrin, mikä nyt itselle parheiten sopiikaan.
